Pohjois-Trøndelagin kalliopiirrokset

Pohjois-Trøndelagin kalliopiirrokset sijaitsevat vuono- ja tunturialueilla Pohjois-Trøndelagin lääneissä Norjassa. Trøndelag on Norjan myös perspektiivissä merkittävä kalliopiirrosten keskittymä, jossa runsaimat esiintymät sijaitsevat Trondheimin vuonon lähiympäristössä. Seutua on ilmeisesti asuttu jääkauden päättymisestä asti ja sieltä on löydetty kalliopiirroksia mesoliittiselta ja neoliittiselta kivikaudelta ja sekä pronssi- ja rautakaudelta. Näiden lisäksi tavataan myös kalliomaalauksia.

Maankohamisesta tehdyt tutkimukset Trondheiminvuonon ympäristössä osoittaa, että kivikauteen ajoitetut kalliokuvat sijoittuvat 20−50 metriä merenpinnan yläpuolelle. Kivikauden piirroskentät tehtiin olettamuksen mukaan varsin lähellä merenrantaa eikä korkeuseroa ollut silloin näin paljon.

Kalliokuvien runsaat esiintymät sijaitsevat molemmilla puolilla Keski-Norjan ja Ruotsin Norlannin rajaa. Tämä kertoo pitkäaikaisesta liikkumisesta tuntureiden yli näiden alueiden välillä aina kivikaudelta asti historialliseen aikaan saakka.

Fosnes

Reppen kalliopiirrokset (myös Reppan) ovat pyyntiyhteisön tekemiä kuvioita. Ne ajoitetaan kivi- ja pronssikaudelle.

Frosta

Evenhusin kalliopiirrokset piirrokset ajoittuvat kivikauden ja pronssikauden vaihteeseen.

Myös Frøstadin kalliopiirrokset ovat kivikaudelta. Muut kalliopiirrokset ovat pronssikaudelta tai rautakaudelta. Ne ovat Revlan , Ryggin , Logsteinin , Hellan , Steinen ja Moksnesin kalliopiirrokset. Logtun ja Lein

Inderøy

Kvennavikan kalliopiirrokset sijaitsevat vuonon rannan olevan maatalon läheisyydessä. Silokalliolla olevat suuret kalankuviot ovat erikoisuutensa vuoksi kuuluisat. Kuvat ajoittuvat kivi- ja pronssikauden vaihteeseen.

Klobergetin kalliopiirrokset on tehty pronssikaudella, mutta Kirknesin kuviot ovat vielä ajoittamatta.

Leka

Lekan kalliopiirroksia tavataan kahdessa kohteessa. Toinen on Solsemhulen ja toinen Klubenhulassa , joka arvellaan historiallisiksi.

Levanger

Holtåsin kalliopiirrokset (myös Holte) ajoitetaan kivikaudelle. Niissä esitetään peuroja ja hirviä.

Myös Geiten , Skånesin , Gotaasin ja Nossanin kalliopiirrokset ovat kivikaudelta tai myöhemmin. Puhtaasti pronssikautisia piirroskohteita ovat Bye , Granaune , Solberget , Kjølen , Høyslo , Munkeby , Falstad , Heierås , Husby , Høyslo, Holberg , Finnsvik , Vedul ja Finnemarka . Pronssi- ja rautakaudelle ajoittuvat Okkenhaug , Myr , Vandsvik ja Veske . Rautakaudelle tai myöhäisemmäksi ajoittuu Kråkstad . Åsen , Hammerøya , Tynes , Granaunet , Liberg ja Moslinan .

Lierne

Nytjørnanin kalliopiirros löytyi pienen puron äärellä tasaisella silokalliolla, joka on noin 580 metriä merenpinnan yläpuolella, löytyi vuonna 2002 pieni hirveä esittävä kalliopiirros. Sen pituus on 30 ja leveys 20 senttimetriä ja piirretty käyttäen viisi lievästi kaarevaa linjaa. Vaikka kallio on ehjä ja sileä kuvion ympäriltä, on se jäänyt ainoaksi kuvioksi.

Kuvio on säilynyt hyvin ajan hampaissa, koska jokainen hakkausjälki pystytään edelleen erottamaan. Kallio ylipäätään on kestänyt pakkasrapautumista vastaan ja siksi piirroksen ikää on vaikea arvioida sen kulumisen perusteella. Kuvion tyylilajikin on lähes moderni, joten arkaainen se tuskin on. Nytjörnan hirvi muistuttaa Stjördalin Fordalin kalliopiirroksia, jotka nekin ajoitetaan pronssi- ja rautakauden vaihteeseen. Muiden ajoitusta helpottavien piirteiden puuttuessa kuvion ikä on sijoitettava pronssi- ja rautakauden vaihteeseen. Liernen Nytjörnan kalliopiirros on ensimmäinen pyyntikulttuurille kuuluva kalliopiirros tunturialueilla Ruotsin rajan läheisyydestä.

Mahdollisesti myös Vestgårdenissa on kivikauteen ajoitettu kalliopiirros.

Nærøy

Fingalshulenin kalliopiirrokset ovat kivi- ja pronssikauden vaihteesta.

Snåsa

Horjemin kalliopiirrokset ovat nuoremmalta kivikaudelta.

Steinkjer

Bølan kalliopiirrokset ovat ehkä Norjan kuuluisimmat kalliopiirrokset. Sen tunnetuin kuvio Bølareinen on tunnettu jo 1800-luvulta asti ja hiljan löydetty Bølamannen esittää hiihtäjää. Näiden äärellä käy kymmeniä tuhansia ihmisiä vuosittain.

Bardalin kalliopiirrokset ajoitetaan kivikauden loppupuolelle noin 4 000 eaa.. Suurin piirros esittää kuusimetrisä valasta ja muissa kuvissa on hirvi, peura, karhu ja lunni.

Kivikaudelta ajoitettavia kuvioita löytyy myös Hammerin , Homnesin , Helge med Byn ja Skjevikin kohteista. Vasta pronssikaudella alettiin tekemään piirroksia Tessemin , Benanin , Lagtun ja Skjevlon kohteissa. Sekä Hammerin että Tessemin kuvien teko jatkui rautakaudelle ja vielä myöhempäänkin. Kalliopiirroskohteita ovat myös Lillby , Elnan Midtre , Utgård ja Hammeren .

Stjørdal

Tutkimus

Alueen ensimmäinen piirros löytyi vuonna 1863 Ystinesistä, jota tutki Oluf Rygh (myöhemmin professori). Hän, ja hänen veljensä Karl Rygh, joka toimi Trondheimissä opettajana, vastasivat alueen kalliopiirrosten tutkimisesta seuraavat 50 vuotta. Kaikki tämän jälkeen löydetyt piirrokset olivat Skatvalin seurakunnasta (sokn). 1920-luvun jälkeen Th. Petersen osallistui näihin tutkimuksiin, jotka julkaisi myöhemmin Gutorm Gjessing vuonna 1936. Harald E. Lund on tämän jälkeen tutkinut Skatvalin ja Edvard Bull Hegran piirroksia. Tutkimus oli varsin harastelijamaista, vaikka 1950-luvulla dokumentoitiin useita piirroskohteita. Vasta 1982 Kalle Sognnes tarttui asiaan uudelleen ja on esittänyt varsin suurta perehtyneisyyttä aiheeseen.

Ajoituksia ja tekniikka

Piirroskohteet sijaitsevat korkeintaan 24 kilometriä toisistaan, mutta useimmat niistä ryhmittyvät kahteen tiiviimään ryhmittymään; Skatvaliin ja Hegraan. Yleisimmät kuviotyypit ovat uhrikupit, veneet, jalankuviot ja hevoset. Alueen harvat pronssikautiset löydöt voidaan ajoittaa pronssikauden vaiheisiin II-III ja IV-V eli keskiselle pronssikaudelle. Nämä piirroskohteet ovat sijainneet aivan asumusten lähettyvillä.

Hellin kohteessa, joka on selkeästi kivikautinen ja pyyntiväestön tekemä, on käytetty "viilaus"-tekniikkaa. Myös eräät argraariväestön kohteista, nimittäin Hagen I kaikki kuviot ja joitakin Rökke III jalankuvioita, on tehty samalla tekniikalla. Kaikki muut kohteet on piirretty pistehakkaamalla.

Stjørdalin piirroskohteet

Seuraavat kalliopiirroskohteet on kuvattu seuraten Kalle Sognnesin tiiviisti esitystä.

Alsatdin kalliopiirros on ilmeisesti tuhoutut, sillä vuonna 1937 sitä ei etsinnöistä huolimatta löytynyt.

Arnstadin kalliopiirrokset löydettiin vuonna 1870. Se sijaitseen 90 metriä merenpinnan yläpuolella ja käsittää kaksi kuvakenttää. Ensimmäinen kohde on pellosta pilkistävä kallionkumpare ja toinen on kivi, johon on piirretty vene ja nykyaikainen puumerkki. Kuvakentissä on kuvioita kivikaudelta, pronssikaudelta ja rautakaudelta. Yleisin kuvio on vene.

Auranin kalliopiirrokset on löydetty vuonna 1872, mutta lisää kuviota on havaittu vuoteen 1937 asti. Auranin piirroksia löytyy yhteensä 11 kuvakentästä, jotka sijaitsevat 97−113 metriä merenpinnan yläpuolella. Kuviot ajoitetaan kivikauteen, pronssikauteen ja rautakauteen. Yleisimmät kuviot ovat vene, hevonen ja kengänpohja. Auranin kuvakentät ovat kuviomäärältään suurimpia Stjørdalin kohteita. Useimmat kuviot sijaitsevat harjanteella kallionsivussa pellon reunassa.

Bjørngårdin kalliopiirrokset on löydetty vuonna 1913, mutta kuvakenttään on tullut täydentäviä ilmoituksia vuoteen 1942 saakka. Piirrosalue käsittää 5 kuvakenttää, jotka sijaitsevat 63−97 metriä merenpinnan yläpuolella ja se sijaitsee laakson pohjoissivulla laidunmaan reinalla. Kivikauteen, pronssikauteen ja rautakauteen ajoitetut kuviot ovat pääasiassa veneitä ja kengänpohjia. Kohde on kuviomäärältään eräs Stjørdalin suurimpia.

Bremsetin kalliopiirrokset on löydetty vuonna 1882, mutta lisää kuvioita on ilmoitettu vuoteen 1937 saakka. Piirrosalue käsittää 3 pellon reunassa olevaa kuvakenttää, jotka sijaitsevat 84−87 metriä merenpinnan yläpuolella. Suosituimmat aiheet ovat veneet ja kengänpohjat. Ne ajoitetaan kivikaudelle, pronssikauteen ja rautakauteen

Einangin kalliopiirrokset on löydetty vuonna 1927. Kuviot, joista yleisin esittää hevosta, on ajoitettu kivikauden ja rautakauden väliselle aikajaksolle. Täällä oli tien vieressä olevassa kivessä hevosen kuva, joka on nykyään siirrettynä läheiseen puutarhaan.

Fordalin kalliopiirrokset on löydetty 1908, mutta lisää kuvioita on ilmoitettu vielä 1980. Kohteessa on 6 kuvakenttää, joissa hevoset ovat yleisin motiivi. Eri kuvakentät sijaitsevat 40−131 metriä merenpinnan yläpuolella sisältäen kuvioita, jotka ovat olleet tyypillisiäaina kivikaudelta rautakaudelle saakka.

Gjevingin kalliopiirrokset on löydetty 1957 laakson eteläsivusta ja se sijaitsee 138 metriä merenpinnan yläpuolella. Yleisin kuvio esittää venettä, mutta tehdyt kuviot ovat olleet tyypillisiä kivikaudelta rautakaudelle asti.

Gråbrekkin kalliopiirrokset, jotka löydettiin 1918, sijaitsivat vain 15 metriä merenpinnan yläpuolella. Paikka oli Gråelvan lähettyvillä kalliossa, joka on nyttemmin räjäytetty. Se oli pääasiassa veneitä sisältänyt kuvakenttä.

Hagenin kalliopiirrokset, jotka löydettiin vuonna 1963, sijaitsevat 147 metrin korkeudella merenpinnasta erään pellon keskellä olevassa kalliossa. Kuvakentä yleisin kuvio on kengänpohja.

Hellin kalliopiirrokset on ajoitettu noin 6 000 eaa. eli mesoliittiselle kivikaudelle. Kuvakentässä huomiota herättävät suuret kuviot eli iso ja pieni peuraeläin.

Hergen kalliopiirrokset on löydetty vuonna 1895, mutta viimeisimmät kuviot ilmoitettiin vuonna 1963. Tämäkin on kuviomäärältään eräs Stjørdalin suurimmista kuvakohteista. Siinä on 8 kuvakenttää noin 25−135 metriä merenpinnan yläpuolella kahden viljellyn terassipellon välissä. Veneet ja hevoset ovat kuvaston yleisimmät motiivit.

Ingstadin kalliopiirrokset löydettiin vuonna 1952 kalliopiirroskohde, johon ilmoitettiin vuonna 1961 lisää kuvioita. Nykyään kohteeseen sisältyy kaksi kuvakenttää pellon reunan lähellä noin 40 metriä merenpinnan yläpuolella. Yleismmät kuviomerkit esittävät hevosta ja kengänpohjaa.

Killin kalliopiirrokset löydettiin 1947 ja se käsittää nykyään kahta kohdetta metsämaastossa. Toinen kuvakenttä on ylhäällä rinteessä ja toinen alhaalla joen lähellä. Vuonna 1971 ilmoitettiin lisää kuvioita. Ne sijaitsevat 40−122 metriä merenpinnan yläpuolella ja ne ajoitetaan aina kivikaudelta rautakaudelle saakka. Yleisin kuvio esittää venettä.

Knottenin kalliopiirrokset käsittävät ryhmän uhrikuoppia.

Leirfallin kalliopiirrokset löydettiin vuonna 1923 ja se käsittää 5 kuvakenttää 36−52 metriä merenpinnan yläpuolella kahden viljellyn peltoterassin välissä. Suurin kuvakallio kohoaa muutaman metrin pellon pinnan yläpuolelle. Tämä on kuvioiden lukumäärässä ilmaistuna suurin kohde Stjørdalissa ja se ajoitetaan aina kivikaudesta rautakauteen asti. Vallitsevat kuviot esittävät kengänpohjia ja veneitä. Viimenen ilmoitus uudesta löydetystä kuviosta on vuodelta 1966.

Lånken kalliopiirrokset sisältää sekä pyynti- että argaaripiirroksia.

Monan kalliopiirroksetlöytyvät pellossaa olevasta suuresta kivestä aivan Monabergetin juurella. Kalliolta alas vierinyt irtolohkare makaa piirroksen päällä.

Myrin kalliopiirrokset löydettiin vuonna 1922 ja ne sijaitsivat 73 metriä merenpinnan yläpuolella. Kohde on räjäytetty pois. Kuvioina oli enimmäkseen kengänpohjia ja uhrikuppeja.

Ren kalliopiirrokset ovat pronssikaudelta , mutta osa kuvioista ajoitetaan 1900-luvulle.

Reppen kalliopiirrokset löydettiin vuonna 1964 ja se sijaitsee 16 metriä merenpinnan yläpuolella kallioisen metsänreunan rajassa. Kuviot esittävät enimmäkseen hevosia.

Røkken kalliopiirrokset, joka käsittää nykyään 5 kuvakenttää, löydettiin vuonna 1881. Siihen ilmoitettiin uusia löydettyjä kuvioita vielä vuonna 1911. Kohde sijaitsee 84−106 metriä merenpinnan yläpuolella ja siinä esiintyy eniten venekuvioita. Se ajoitetaan aina kivikaudesta rautakauteen saakka.

Skatvalin kalliopiirrokset, jossa on eniten venekuviota, löydettiin vuonna 1937. Se käsittää 3 kuvakenttää, josta kahdessa on pääasiassa vain uhrikuoppia ja yhdessä kohteessa, joka sijaitsee ulkonevassa kalliossa Forbordfjelletin juurella peltojen yllä, on muita kuvioita. Ne sijaitsevat 123 metriä merenpinnan yläpuolella ja ajoitetaan väljästi kivikaudelta rautakauteen.

Skjølstadin kalliopiirrokset käsittävät vain kolme uhrikuoppakalliota.

Skjervollin kalliopiirrokset löydettiin vuonna 1934 ja se sijaitsee 24 metriä merenpinnan yläpuolella. Läheisestä paasiarkkuhaudasta löytyi vielä kivi, jossa oli piirrettynä veneen kuvio. Muutkin kuviot esittivät yleensä veneitä. Kuviot ajoitetaan väljästi kivikaudelta rautakaudelle.

Smågårdin kalliopiirrokset löydettiin vuonna 1929 yksinäinen venekuvio ylhäällä laakson pohjoissivulla pellonreunassa 76 metriä merenpinnan yläpuolella.

Stokkanin kalliopiirrokset löydettiin vuonna 1920 kaksi kuvakohdetta, josta toinen on pellonreunassa ja toinen hieman ylempänä oleva epävarma kohde. Kuvakentät sijaitsevat 32−34 metriä merenpinnan yläpuolella. Kenkgänkuviot ovat yleisin kuviotyyppi.

Støbergin kalliopiirrokset ovat pääasiassa pronssikaudelta, mutta osa on keski-ajalta.

Trøiten kalliopiirrokset löydettiin vuonna 1908 ja ne sijaitsevat 34 metriä merenpinnan yläpuolella. Nykyisin tunnetaan kaksi piirrokenttää, mutta muita olisi peitetty myöhemmin maalla. Toinen kohde on täynnä uhrikuoppia toisessa on pääasiassa kengänkuvioita.

Vikanin kalliopiirrokset löydettiin vuonna 1952 järven läheltä 16 metriä merenpinnan yläpuolelta ja se ajoitetaan pronssi- tai rautakauteen. Yleisin kuvio esittää venettä.

Ydstinesin kalliopiirrokset löydettiin vuonna 1963 noin 112 metriä merenpinnan yläpuolelta läheltä erästä hävitettyä torppaa laakson pohjoisrinteeltä. Kohteessa on suhteellisen paljon kuvioita ja yleisin kuviotyyppi on venekuvat.

Muut kohteet ovat pronssikautisia: Hegge , Berri , Dybvad , Vinnan , Geving , Stokkan Vestre ja Stokkan Nodre . Osa kuvista ovat pronssikauden ja rautakauden vaihteesta eli Husbyåsen ja Ysienesaunet kun taas Tingstaden on kuvitettu aina pronssikaudelta keskiajalle saakka. Berg käsittää vain rautakauden kuvastoa.

Vikna

Vågsengetin kalliopiirrokset ovat pronssikaudelta ja Ryumin historialliselta ajalta.

Katso myös

• Etelä-Trøndelagin kalliopiirrokset
• Norlannin kalliopiirrokset sijaitsevat aivan läheisen Ruotsin rajan takana ja kuuluvat ehkä samaan piirrosjatkumoon.
• Norlannin kalliomaalaukset ovat mahdollisesti saman yhteisön tekemiö kuin Norlannin kalliopiirroksetkin.

Lähteet

• Gjerde, Jan Magne: Rock Art and Landscapes: Studies of Stone Age rock art from Northern Fennoscandia, s. 322-347. (väitös). Tromsö, Norway: University of Tromsö, 2010. Gjerde, J.M.: Studies of Stone Age rock art from Northern Fennoscandia (pdf) (viitattu 2.7.2012). (englanniksi)

• Sognnes, Kalle: Bergkunten i Stjørdal - Hellerisningar og busrtjing. Trondheim: Det kungliga Norske videnskabers selskab museet, 1983. ISBN 82-7126-357-8. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 13.1.2013). (norjaksi)

• Sognnes, Kalle: Bergkunten i Stjørdal - Typologi og kronologi i nedre Stjørdal. Trondheim: Universitetet i Trondheim, 1987. ISBN 82-7126-417-6. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 13.1.2013). (norjaksi)

• Sognnes, Kalle: Helleristningsundersøkelser i Trøndelag 1979 og 1980. Trondheim: Universitetet i Trondheim, 1981. ISBN 82-7126-242-4. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 23.1.2013). (norjaksi)

• Bakka, Egil & Gaustad, Fredrik: Helleristningsundersøkelser 1974: Beitstad og Steinkjer i Nord-Trøndelagved. Tronheim: Trondheimin yliopisto, 1974. ISBN 82-7126-068-5. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 14.1.2013). (norjaksi)

• Kalle Sognnes: Den ensomme elgen. Spor - nytt fra fortiden, 2003, 18. vsk, nro 2, s. 36-37. Trondheim: Vittenskapsmuseet NTNU. ISSN 0801-5376. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 14.1.2013. (norjaksi)

• Lindgaard, Eva & Nilsen, Turid Brox & Olsson, Camilla & Smiseth, May-Tove & Stafseth, Terje: Nytt helleristningsfelt i Beitstad. Spor - nytt fra fortiden, 2006, 21. vsk, nro 1, s. 19-21. Trondheim: Vittenskapsmuseet NTNU. ISSN 0801-5376. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 14.1.2013. (norjaksi)

• Sognnes, Kalle: Glösaristningene i et norsk perspektiv Kontakter mellom Jämtland og Trøndelag?. Fornvännen, 2010, 105. vsk, s. 81-95. Tukholma, Ruotsi: Riksantikvarieämbetet. ISSN 0015-7813. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 9.2.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• SPOR: Bevarning av Bergkunst
• Kulturminnesök: Portaali
• RANE - Rock Art in Northern Europe (Esittely RANE-projektista 2002-2005) 2005. Länsi-Götanmaan lääninhallitus. Viitattu 6.1.2013. (englanniksi)
• Scandinavian Society for Prehistoric Art
• tekstiä
• tilastoja
• piirrosten etsintää
• hoitamisesta
• Ships of Stone
• Nyfunnet Helleristningsskiløper