Pohjois-Amerikan jälkiarkaaiset kulttuurit
 |
Tämä artikkeli tai sen osa on tuotu vieraskielisestä lähteestä ja käännös on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa tekemällä käännöksen loppuun. Tarkennus: Käännökseen on jäänyt jonkin verran englantia, en tiedä, olenko löytänyt kaikki. Sen lisäksi taulukko on korjattava. |
Jälkiarkaainen jakso Pohjois-Amerikan intiaanien historiassa on se kausi, jolloin maanviljely synnytti suuria yhdyskuntia varsinkin lounaaseen ja kaakkoon. Jälkiarkaaisen jakson katsotaan monesti alkavan noin 1000 eaa. Itäisen metsämaan kummunrakentajat ja lounaisalueen pueblokulttuuri olivat kehittyneitä jälkiarkaaisia kulttuureja ajan Pohjois-Amerikan intiaanikulttuureiksi. Mississippin laaksoon ja sen sivuhaaroihin keskittynyt kummunrakentajien kulttuuri luhistui 1400-luvulla ja monet pueblot autioituivat. Tämä saattoi liittyä ilmastonmuutokseen vuoden 1300–1400 jaa tienoilla. Tällöin keskiajan lämpökausi päättyi ja pieni jääkausi alkoi[1], mikä kuivatti monin paikoin ilmastoa.
Mississippin laakson kulttuurivaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mississippin laakson arkeologisten kulttuurivaiheiden nimitykset eri alueilla, muun muassa Mississippin alajuoksulla,
| Ala-Mississippi | Ala-Yazoo | Ala-Yazoo ajat |
Tensas/Natchez | Cahokia | Cahokian ajat | Ohio/Miss.jokien yhtymäkohta |
Ohio/Miss. ajat |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Historiallinen | Russell | 1650–1750 jaa | Tensat/Natchez | Tyhjä alue |
1350 jaa - Pohjois-Amerikan kolonisaatio |
Jackson Phase | 1500–1650 jaa |
| Plaquemine/Mississippin kulttuuri Myöhäinen Plaquemine/Mississippi Keskimmäinen Plaquemine/Mississippi Varhainen Plaquemine/Mississippi |
Wasp Lake | 1400–1650 jaa | Translyvania/Emerald | ||||
| Lake George | 1300–1400 jaa | Fitzhugh/Foster | Sand Prairie | 1275–1350 jaa | Medley-veihe | 1300–1500 jaa | |
| Winterville | 1200–1300 jaa | Routh/Anna | Moorehead | 1200–1275 jaa | Dorena-vaihe | 1100–1300 jaa | |
| Siirtymävaiheen Coles Creek | Crippen Point | 1050–1200 jaa | Preston/Gordon | Lohmann Sterling |
1050-1200 jaa | ||
| Coles Creekin kulttuuri Myöhäinen Coles Creek Keskinen Coles Creek Varhainen Coles Creek |
Kings Crossing | 950–1050 jaa | Balmoral | Myöhäisen metsämaan perinteen loppuvaihe |
900–1050 jaa | James Bayou -vaihe |
900–1100 jaa |
| Aden | 800–950 jaa | Ballina | |||||
| Bayland | 600–800 jaa | Sundown | Myöhäinen metsämaan vaihe |
400–900 jaa | Cane Hills-vaihe Berkley-vaihe |
600–900 jaa 400–600 jaa | |
| Baytownin kulttuuri Baytown 2 Baytown 1 |
Deasonville | 500–600 jaa | Marsden | ||||
| Little Sunflower | 400–500 jaa | Indian Bayou | |||||
| Marksvillen kulttuuri Myöhäinen Marksville Varhainen Marksville |
Issaquena | 200–400 jaa | Issaquena | Keskimmäinen metsämaan vaihe |
200 eaa. – 400 jaa | La Plant Burkett |
100 eaa. – 400 jaa 550–100 eaa. |
| Anderson Landing |
0–200 jaa | Point Lake/ Grand Gulf |
|||||
| Tchefuncten kulttuuri | Tuscola | 400 eaa-0 eaa. | Panther Lake | ||||
| Jaketown | Poverty Point | 700–400 eaa. | Frasier | Varhainen Woodland | 700–200 eaa. | O'Bryan Ridge | 700–550 eaa. |
| - | 1000–700 eaa. | - | Myöhäisarkaainen | 1000–200 eaa. |
[2][3] Cahokia phases and dates taken from "Ancient Cahokia and the Mississippians", by Timothy Pauketat, 2004, Pp-6.[4]. Ohio and Mississippi River Confluence Phases and dates taken from "Kentucky Archaeology", edited by R. Barry Lewis, 1996, Pg - 16.[5]
Jälkiarkaainen kausi Suurilla tasangoilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Preerialla oli asutusta jo varhain paleointiaanien ajalla[6]. Sitten tuhansia vuosia kestäneellä arkaaisella kaudella alueella asui joitain metsästäjä-keräilijäryhmiä. Nämä joutuivat syrjäytetyiksi, kun maanviljely saapui seudun jokilaaksoihin luultavasti pitkin Mississippi-Missouri-jokiverkostoa. Luultavasti itäisen metsämaan hautakumpouja tehneeseen Hopewellin perinne synnytti tänne noin 250–950 jaa vallinneen tasankojen metsämaan perinteen[7]. Niinpä 3-4 ha suuruinen kylä, liittyen Kansas Cityn Hopewellin kulttuuriin elätti itsensä maissin viljelyllä. Etelämpänä oli Hopewellin toinen haara, Cooperin Hopewell. Eräässä vaihteessa koko Keskilännen sen itäpuolella olevalle alueelle ulottui monia kansoja ja heimoja kattanut laaja kauppaverkosto. Esimerkiksi Kansasiin tuotiin Suurten järvien kuparia[8]. Keramiikka levisi tännekin muualta. Esimerkiksi Missourijoen varrelle syntyi maanviljelyllä elävä kyläkulttuuri, joka kukoisti puita kasvavilla jokivarsilla. Myöhäinen tasankojen metsämaan kulttuuri jatkoi noin vuoteen 1100 jaa asti[9], Missiissippin Cahokiahan nousi noin 1050 jaa[10].
Mutta pohjoisilla tasangoilla jatkui läpi tasankojen metsämaan ajan ja sen jälkeenkin biisoninmetsästys ja keräily[8]. Myöhäisen tasankojen metsämaan jakson ajalla tasngoille saapuivat lopulta jousi ja nuoli[8]. Tasankojen metsämaan jakson jälkeen alkoi niin sanottu tasankojen kyläkulttuuri eli "Plains Village". Se pohjautui idässä temppelikumpuja tehneeseen Mississippin kulttuuriin. Maanviljely levisi "Prairie Peninsulaan" jossa kasvoi sekapreeriaa ja lehtimetsiä[11] noin 800–900 jaa[11] ja tasankoalueen pohjoisiasaan asti noin 1200 jaa[11]. Jousi ja nuoli saapuivat tasangoille noin 200 jaa, Prairie Peninsulaan 600 jaa ja koillisille tasangoille 800 jaa[11].
Tasankojen kyläkulttuurin asutukset olivat suurempia ja järjestyneempiä kuin Hopewelliin pohjautuneet aiemmat asutukset. Ne olivat linnoitetuja ja kiinteitä, niissä oli runsaasti varastokuoppia ja talot olivat moniperheisiä yhteistaloja. Työkalujen ja keramiikan valikoima oli edellistä vaihtelevampaa[12].
Elämä pohjautui suuressa määrin maissiin ja muihin viljeltäviin kasveihin. Tasankojen kyläkulttuurin yhteiskunnat eivät liene olleet järjestyneitä valtiota läheneviä päällikkökuntia niin kuin jotkut suuret Mississippin keskukset olivat[12]. Pohjois- ja Etelä-dakotaan syntyi "Middle Missouri" perinne[8]. Keskitasangoilla vallitsi "keskitasankojen perinne" 100–1400 jaa[8]. Kyläkulttuuri taantui ja väestö väheni 13. vuosisadalla vallinneen kuivuuden takia. Väki pakeni Mississippin alavirtaan. Tästä syntynyt uusi "coalescent tradition" levisi vuorollaan 1450–1680 tänne ja toi luultavasti tänne esim pawneet[13] tai arikarat[14].
Noin 1200 preerialla oli suuri kuivuus, jonka takia alueen asutus keskittyi Mississippin-Missourin jokilaaksojen viljelykylliin. Noin 1400-1500 preerialla eli ihmisiä lähinnä viljelykseen sopivissa jokilaksoissa. Mutta noin vuonna 1400–1500 ilmasto muutti kuivan preerian runsasravinteista biisoniruohoa kasvavaksi biisonien paratiisiksi[15]. Biisonit saattoivat syödä tätä lajia kuivanakin, sateen jälkeen biisoniruoho alkoi kasvaa nopeasti tiiviinä, lyhyenä ruohoisena mattona.
Biisoniruoho kestää hyvin eläinten laiduntamista. Biisoniruohon lisäksi preerialla kasvoi pohjoisa puhveliruohoa, gramaruohoa, lännen partaruohoa jne. Nämä kasvilajikkeet elättivät biisonilaumoja, joissa 25x50 mailin alalla saattoi olla 12 miljoonaa biisonia[16]. Vuonna 1830 preerialla eli 60 miljoonaa biisonia jotka riittivät hyvin ravinnoksi alueen 50 000 intiaanille. Biisonien ilmaantuminen suurilukuisina houkutteli maanviljelyintiaanit biisoninmetsästäjiksi 10–20 vuoden sisään[15]. Toiset heimot jatkoivat silti maanviljelyä ainakin osan vuodesta kuten mandanit.
Tasankojen metsästyskulttuurin synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valkoiset toivat Meksikoon hevosen, joka levisi villinä 1500-luvulta lähtien nykyisen New Mexicon osavaltion seuduilta pohjoiseen ja itään myös preerialle[17] vuosina 1600–1770.
Hevosen ja valkoisten tulo aiheutti sen, että monia maanviljelijäheimoja heimoja mm siouxit jja arikaratsiirtyi idästä ja etelästä Suurille tasangoille[12]. Toiset heimot kuten pohjoisesta tulleet comanchet[18] ja kiowat muuttuivat arkaaisista metsästäjä-keräilijöistä kierteleviksi biisonin metsästäjiksi[12].
Niinpä vuosina 1750–1850 preeriaintiaanien liikkuvaan elämäntapaan pohjautuva kulttuuri syntyi, levisi ja syveni, kun heimo toisensa jälkeen omaksui helpohkon alatuksena takaavan biisonin metsästyksen.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Coe, M: Atlas of Ancient America. Equinox, 1986. ISBN 0-8160-1199-0.
- Lips E: Intiaanit. Suomentanut Renne Nikupaavola. Weilin+Göös, 1978. ISBN 951-35-1526-5.
- Timothy R. Pauketat, Diana DiPaolo Loren: North American Archaeology. Blackwell Publishing Ltd, 2005, 2005. ISBN 0-631-23184-6 pbk, ISBN 0-631-23183-8 hbk. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.7.2011). (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- Waldman C: Atlas of North American Indian. Facts of File publications, 1985. ISBN 0-87196-850-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Earth and Ocean Sciences, Nicholas School of the Environment and Earth Sciences, Duke University, USA
- ↑ Lower Mississippi, Lower Yazoo, and Tensas/Natchez table taken from "Emerging Patterns of Plum Bayou Culture: Preliminary Investigations of the Toltec Mounds Research Project", by Martha Ann Rolingson, 1982. s. 66.
- ↑ Rolingson, Martha Ann (1982). Emerging Patterns of Plum Bayou Culture: Preliminary Investigations of the Toltec Mounds Research Project. Arkansas Archaeological Survey, s. 66. ISBN 1-56349-042-0.
- ↑ Pauketat, Timothy (2004). Ancient Cahokia and the Mississippians. Cambridge University Press, Pp-6.
- ↑ Lewis, R. Barry (1996). Kentucky Archaeology. University Press of Kentucky. ISBN 0-8131-1907-3.
- ↑ Pauketat Loren 2005, s. 161, luku 7, kirjoittaja Dale Henning "The evolution of Plains Village Tradition"
- ↑ Atlas of Ancient America, Michael Coe, s. 64
- ↑ a b c d e Coe s. 64
- ↑ Pauketat Loren 2005, s. 164
- ↑ Pauketat Loren 2005, s. 165, 166
- ↑ a b c d Pauketat Loren 2005, s. 162
- ↑ a b c d Coe s. 65
- ↑ Coe s. 65
- ↑ Pauketat Loren 2005, s. 163
- ↑ a b Lips s. 81
- ↑ Lips s. 83
- ↑ Waldman, Atlas of North American indian s. 56
- ↑ Waldman s. 40