Plaisir d’amour

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Plaisir d’amour on ranskalainen laulelmaklassikko. Sen on vuonna 1784 säveltänyt Jean-Paul-Égide Martini (1741–1816). Teksti on peräisin Jean-Pierre Claris de Florianin (1755–1794) runosta, joka sisältyy hänen romaaniinsa Célestine. Laulu on ollut hyvin suosittu J. P. E. Martinin versiona. Hector Berlioz on sovittanut sen vuonna 1859 orkesterille (H134)[1]. Louis van Waefelghem on sovittanut sävelmän 1880-luvulla esitettäväksi viola d’amorella tai alttoviululla ja pianolla. Siitä on tehty myös useita popversioita.

Plaisir d’amour ne dure qu’un moment.
chagrin d’amour dure toute la vie.

J’ai tout quitté pour l’ingrate Sylvie.
Elle me quitte et prend un autre amant.

Plaisir d’amour ne dure qu’un moment.
chagrin d’amour dure toute la vie.

Tant que cette eau coulera doucement
vers ce ruisseau qui borde la prairie,

Je t’aimerai me répétait Sylvie.
L’eau coule encore. Elle a changé pourtant.

Plaisir d’amour ne dure qu’un moment.
chagrin d’amour dure toute la vie.

Eero Väre on levyttänyt sen suomeksi Kullervon sanoittamana (1948) nimellä ”Lemmen onnetar”.[2] Birgit Kronström hyräilee laulua elokuvassa Amor hoi.[3]

  1. Hberlioz.com
  2. Suomen Äänitearkisto (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Plaisir d’amour Elonet. Musiikki
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Plaisir d'amour