Pitkä vaihto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pitkä vaihto
Elokuvan juliste. Kuvassa on Ossipekka Lehtonen, Haka Hockeyn kapteeni ja yksi perustajista.
Elokuvan juliste. Kuvassa on Ossipekka Lehtonen, Haka Hockeyn kapteeni ja yksi perustajista.
Ohjaaja Otto Heikola
Käsikirjoittaja Otto Heikola
Tuottaja Valtteri Munkki
Kuvaaja Otso Lahti
Leikkaaja Anniina Kauttonen
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Hyperfocus
Ensi-ilta 5. joulukuuta 2014
Kesto 73 minuuttia
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet

Pitkä vaihto on vuonna 2014 valmistunut suomalainen dokumenttielokuva alasarjajääkiekon pelaajista.[1] Dokumentissa seurataan paimiolaisen Haka Hockey -joukkueen pelaajia ja kautta 2013–2014 jääkiekon II-divisioonassa.[2] Elokuva käsittelee pelaajien unelmia jääkiekkoammattilaisuudesta ja syitä, miksi unelmat eivät toteutuneet.[3] Elokuvan on ohjannut Otto Heikola.

Elokuvan oli alun perin tarkoitus olla 40–50 minuutin pituinen lyhytdokumentti,[4] mutta lopullisen version kestoksi muodostui 73 minuuttia.[5] Dokumentin ensi-ilta oli 5. joulukuuta 2014 Bio-Salossa, ja se oli 10. joulukuuta avatun paimiolaisen elokuvateatterin Bio Staran avajaiselokuva.[6][7]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salon Seudun Sanomien kriitikko Tommi Aitio toteaa, että Pitkä vaihto "suhtautuu ihmisiinsä suurella lämmöllä ja vastarakkauden osoituksena elokuvantekijöille annetaan alkuvoimainen ja vilpitön todiste pelaamisen ilosta ja tuskasta." Aitio myös huomauttaa, että "mentaalinen ero esimerkiksi Selänne-dokumentin (2013) sileäksi puunattuun pintaan on suuri ja pelkästään Pitkän vaihdon eduksi."[8]

Jatkoajan toimittaja Juha Oinosen mielestä dokumentin koskettavinta sisältöä ovat pelaajien tarinat: "Ajoittain sekä haastateltava että katsoja liikuttuu, kun puheenaihe kääntyy unelmiin ja siihen, mitä urallaan olisi halunnut ja suotuisammissa olosuhteissa kenties voinut saavuttaa."[5]

Jääkiekkoselostaja Markku Silvennoinen toteaa Pitkän vaihdon olevan paitsi "erittäin onnistunut jääkiekkoaiheinen elokuva" myös kulttuuriteko. Silvennoisen mukaan elokuva tarjoaa katsojalle luonnollisen ja Suomessa ennennäkemättömän ”kärpäsenä katossa” -hetken, koska se päästää katsojan jääkiekkojoukkueen pyhiin paikkoihin, kuten pukukoppiin ja bussiin. Silvennoisen mielestä elokuvan ansioita on myös se, etteivät sen tarinat toteutumattomista unelmista ole katkeria. Silvennoinen kuitenkin pohtii, epäonnistuuko dokumentti luomaan tarpeeksi syvää suhdetta katsojan ja päähenkilöiden välille, koska päähenkilöitä on niin monta.[9]

Kunnallislehden Perttu Hemmingin mukaan Pitkän vaihdon kerronta on aitoa ja rehellistä, ja elokuva koskettaa ja naurattaa "usein jopa saman minuutin sisällä".[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ’’Aamuset’’: Pitkä vaihto kuvaa kiekkounelman karkaamista 5.11.2014.
  2. ’’Jatkoaika’’: "Pitkä vaihto" ja paimiolaisten kaunis tarina filmillä 19.10.2014.
  3. Pitkä vaihto Hyperfocus.
  4. ’’Leijonat.fi’’: Pitkä vaihto -dokumentti kurkistaa jääkiekon arkeen 20.8.2014.
  5. a b ’’Jatkoaika’’: “Pitkä vaihto” − lätkäarkea Paimiosta 13.12.2014.
  6. Hyperfocus on Twitter: Elokuvateatteriesitykset alkavat Paimiossa 3.12. (Bio Stara) ja Salossa 5.12. twitter.com. 26.11.2014. Viitattu 14.12.2014.
  7. Hyperfocus on Twitter: Bio Stara avataan #Paimio'ssa tänään twitter.com. 10.12.2014. Viitattu 14.12.2014.
  8. Aitio, Tommi: Kamera kiertää kopissa ja kaukalossa. Salon Seudun Sanomat, 5.12.2014.
  9. Markku Silvennoinen: Pitkä, mutta erittäin antoisa Vaihto TS Kiekko. 9.12.2014.
  10. Hemminki, Perttu: Viihdyttävä ja vaivihkaa myös koskettava. Kunnallislehti, 28.11.2014, s. 9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]