Pirkkalan työväentalo Toivo
| Pirkkalan työväentalo Toivo | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Kranaatinmäentie 94, 33980 Pirkkala |
| Sijainti | Pirkkala |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1916 |
| Rakennuttaja | Pirkkalan Sos.dem. Ty Toivo ry |
| Omistaja | Pirkkalan Sos.dem. Ty Toivo ry |
| Runkorakenne | hirsi, lauta |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosala | n. 238 m² |
| Verkkosivut | |
 |
|
Työväentalo Toivo on Pirkkalan kunnassa sijaitseva työväentalo. Alkuperäiskäytössä oleva työväentalo on säilyttänyt ominaispiirteensä kohtuullisesti ja rakennus on hyvässä kunnossa. Työväentalolla on erityisesti sosiaalihistoriallista arvoa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etelä-Pirkkalaan oli perustettu työväenyhdistys vuonna 1905. Hankalien kulkuyhteyksien vuoksi perustettiin Pirkkalankylään oma piiriosasto seuraavana vuonna. Tämä ei kuitenkaan tyydyttänyt jäseniä, vaan he päättivät erota vielä saman vuoden lopulla.[1] Oma työväenyhdistys Toivo perustettiin tammikuussa 1907. Yhdistys liittyi Sosialidemokraattiseen puolueeseen vielä samassa kuussa. Jäseniä oli 56 ja lainakirjastossa 27 kirjaa.[2] Heti perustamisen jälkeen yhdistys päätti hankkia oman talon ja aloitti rahankeruun talon rakentamiseksi. Sapalan tilan isännältä Julius Sandvikilta vuokrattiin tontti 50 vuodeksi Kranaatinmäen päältä. Alue tunnetaan nimellä Ropponen ja nimi Ropposten työväentalo esiintyy mm, kartoissa. Toinen nimi on Kranaatinmäki, joka oli Pirkkalankylän talojen mäkitupalaisten asuinaluetta. Tontin vuokraamisen yhteydessä ostettiin Sapalan vanha sauna, joka siirrettiin tontille tanssilavaksi. Tansseilla ja iltamilla kerrytettiin varoja talon rakentamiseen. Työväentalon rakentaminen alkoi 7. tammikuuta 1914 ja talo valmistui kaksi vuotta myöhemmin. Pääasiassa talkoilla rakennettu talo valmistui tanssilavan ympärille.[1]
Työväentalo oli Punakaartin käytössä vuonna 1918 ja sisällissodan päätyttyä se takavarikoitiin. Talo saatiin takaisin vuonna 1919. Työväenyhdistys kunnosti rakennusta talkoilla ja jatkoi tanssien sekä iltamien järjestämistä. Yhdistys osti talon tontin keväällä 1920.[3] Alun perin hirsirunkoinen rakennus vuorattiin laudoilla vuonna 1926 ja maalattiin punaiseksi. Samalla rakennettiin juhlasalin rankorakenteinen näyttämö, ravintola, keittiö, eteinen ja vaatesäiliö. Talon kuistit muutettiin vuonna 1932. Varoja kerättiin arpajaisilla, iltamilla ja keräyksillä jäsenistön keskuudesta.[4]
Virkavalta kielsi iltamien pitämisen 1920-luvun lopulla, koska työväentalolla ei ollut putkaa. Yhdistys osti vanhan saunan naapurista vuonna 1928 ja teki siitä putkan. 1930-luvulla perheiltamia järjestettiin lähes kuukausittain. Vuosikymmenen lopulla taloon suunniteltiin laajennuksia, joista toteutui vain uuden näyttämön rakentaminen.[3]
1940-luvulla työväentalon tansseihin kuljettiin kävellen, polkupyörällä, hevosella ja bussilla. Talolla pidettiin viikkokokouksia, voimisteltiin ja aloitettiin näytelmäharrastustoiminta. Myös painonnosto ja elokuvat keräsivät väkeä työväentalolle. Elokuvien jälkeen tanssittiin ja tansseja varten yhdistys hankki levysoittimen, kovaääniset sekä mikrofonin ja rakensi levyjen soittajalle pienen kopin näyttämön sivulle. Iltamissa ja äitienpäivänä esitetyt näytelmät olivat suosittuja ja näytelmäharrastus kukoisti 1940—1950-luvuilla. Työväenyhdistyksen näytelmäkerho Ropposet perustettiin vuonna 1978.[3]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talo sijaitsee Pirkkalan kylän historiallisessa maisemassa lähellä Tursiannotkon rautakautisia kaivauksia.[5] Kallion ja kivipylväiden päälle rakennetussa hirsirunkoisessa talossa on peiterimavuoraus. Monien muutosten myötä rakennuksen alkuperäisyysaste on pieni.[1] Taloa on kunnostettu talkoilla aina rahatilanteen salliessa. Ravintolaa laajennettiin julkisivun puolelle vuonna 1981. Tiloihin sijoitettiin myös eteinen ja vaatesäiliö. Taloa laajennettiin myös vuonna 1995, jolloin valmistuivat sisävessat ja pienempi kokoustila. Tällöin rakennuksen julkisivun puolelle tehtiin talon mittainen pulpettikattoinen kylkiäinen, jossa on ulko-ovien kohdalla kaksi vastaharjaa. Einon kamariksi nimetty kokoushuone kunnioittaa vuosikymmenien ajan työväenyhdistyksen kantavana voimana toimineen Eino Niemisen muistoa.[3]
Nykytoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taloa vuokrataan ulkopuolisille kokous- ja juhlatilaisuuksiin ja siellä järjestetään tansseja ja erilaisia tapahtumia. Pirkkalan harrastajateatteri Pirha on esittänyt talolla useita näytelmiä.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Pirkanmaan maakuntamuseo: Rakennetun ympäristön kohde: Toivo työväentalo 30.7.2002 siiri.tampere.fi. Viitattu 6.4.2022.
- ↑ Työväen Arkisto: SDP:n puoluetilasto 1907 yksa.disec.fi. Viitattu 6.4.2022.
- ↑ a b c d e Hieman historiaa Ty Toivon talo. Viitattu 6.4.2022.
- ↑ Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.
- ↑ Leskelä, Anssi: SDP:n työväentalot. Työväen Sivistysliitto, 2018.