Pietaryrtit
Kohteesta Wikipedia
| Pietaryrtit | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Reunuspietaryrtti (Tanacetum parthenium) Köhler's Medizinal-Pflanzenissa. | ||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Pietaryrtit Wikispeciesissä |
Pietaryrtit (Tanacetum) on kasvisuku asterikasvien heimossa. Siihen kuuluu noin 150 lajia, jotka kasvavat pääosin vanhan maailman lauhkeilla alueilla. Pietaryrtit ovat usein monivuotisia, pystyvartisia ruohokasveja. Kukintona on huiskilomainen mykeröstö. Pietaryrtit tuoksuvat heikosti tai voimakkaasti ryydille. Joitain lajeja viljellään koristekasvina. [1]
Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tanacetum balsamita – palsamipietaryrtti (eli palsamipäivänkakkara)
- Tanacetum cinerariifolium – dalmatianpietaryrtti
- Tanacetum coccineum – punapietaryrtti (eli punapäivänkakkara)
- Tanacetum corymbosum – huiskilopietaryrtti
- Tanacetum macrophyllum – jättipietaryrtti
- Tanacetum parthenium – reunuspietaryrtti (eli reunuspäivänkakkara)
- Tanacetum ptarmiciflorum – kanarianpietaryrtti
- Tanacetum vulgare – pietaryrtti [1][2]
- Tanacetum bipinnatum – kuolanpietaryrtti
- Tanacetum ferulaceum – pilvipietaryrtti
- Tanacetum oshanahanii – guayedranpietaryrtti
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 617–618. Suom. Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
