Pierre-Narcisse Guérin

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pierre-Narcisse Guérin (13. maaliskuuta 1774 Pariisi16. heinäkuuta 1833 Rooma)[1] oli ranskalainen taidemaalari. Hänen tunnetuimmat teoksensa esittävät antiikin mytologiaan ja Antiikin Rooman historiaan liittyviä kohtauksia.

Guérinin läpimurtotyö, Marcus Sextuksen paluu (1799).

Guérin oli kauppiaan poika, joka pääsi 11-vuotiaana opiskelemaan Académie royale de peinture et de sculpture -taideakatemiaan.[2] Hän voitti vuonna 1797 Prix de Rome -taiteilija-apurahan ja saavutti menestystä joillain varhaisista teoksistaan.[1] Marcus Sextuksen paluu herätti vuonna 1799 myönteistä huomiota Pariisin salongissa, samoin kuin myöhemmin melodramaattiset ja yleisön taidemakua kosiskelleet Faidra ja Hippolytos (1802) sekä Andromakhe ja Pyrrhos (1810).[3][1] Guérin kehitti tyyliään pidemmälle ja teatraalisempaan suuntaan maalauksissaan Aeneas kertoo Didolle Troijan tuhosta (1813) sekä Klytemnestra valmistautuu murhaamaan Agamenmonin (1817). Hän maalasi myös lähemmäs nykyaikaa sijoittuneen teoksen Napoleon armahtaa Kairon kapinalliset (1808).[3] Bourbonien palattua valtaan hän maalasi muun muassa vuonna 1817 ihannoivan muotokuvan Vendéen kapinan rojalistimarttyyrista Henri de la Rochejaqueleinista.[2]

Guérin oli sekä Eugène Delacroix’n että Théodore Géricaultin opettaja.[1] Hänen oppilaisiinsa kuului muitakin nimekkäitä taidemaalareita. Hän oli vuodesta 1815 Ranskan instituutin jäsen ja vuodesta 1816 École royale des beaux-arts -taideakatemian professori.[2] Vuosina 1822–1828 hän toimi Ranskan Rooman-Akatemian johtajana.[1] Guérin sai vuonna 1829 kuningas Kaarle X:ltä paronin arvon. Hän matkusti Roomaan hieman ennen kuolemaansa vuonna 1833.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Pierre-Narcisse, Baron Guérin (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 9.7.2014.
  2. a b c d Pierre Narcisse, baron Guérin (ranskaksi) Encyclopédie Larousse. Viitattu 9.7.2014.
  3. a b Nordisk familjebok (1909), s. 543–544 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 9.7.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]