Peruspankki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Peruspankki Oy oli vuonna 1963 perustettu työväen liikepankki.

Peruspankki perustettiin huolehtimaan työväen säästöpankkien kassavarantotalletuksista, jotka niiden täytyi säästöpankkilain mukaan tehdä johonkin liikepankkiin. Peruspankki lainasi talletetut varat edelleen ja hoiti maksuliikennettä työväen liikelaitosten ja niiden ulkomaisten kauppakumppanien välillä.[1]

Peruspankin omisti Suomen ammattiyhdistysliike. Se hankki 1970-luvulla Peruspankista yli 61,5 % osuuden. Loppuosa omistuksesta kuului E-liikkeelle, Kansa-yhtiöille ja työväenliikkeen eri liikelaitoksille. Pankin henkilökunnan määrä oli 1980-luvun alussa alle 20, ja sillä oli yksi toimipaikka.[1]

Suomen Työväen Säästöpankki oli luopunut Peruspankin osakkeistaan 1970-luvulla. Vuonna 1980 se palasi takaisin osaomistajaksi. STS:n omistusosuus oli 1980-luvulla noin viidesosa. Yhdeksi vähemmistöomistajaksi tuli Osuuspankki Yhteistuki, niin ikään työväen pankki, vuonna 1984. Omistusjärjestelyt liittyivät työväen rahalaitosten yhteistyön tiivistämiseen.[2]

Peruspankki liittyi 1984 pankkien väliseen SWIFT-tietokonejärjestelmään. Sen ansiosta Peruspankki siirtyi ulkomaan maksuliikenteessä ajantasajärjestelmään. Peruspankki kasvoi voimakkaasti vuosina 1984–1985. Taseen loppusumma 1984 oli 566 miljoonaa markkaa.[3]

STS osti lisää Peruspankin osakkeita vuonna 1987. Sen omistusosuudeksi tuli nyt 42 %. STS:n ja Peruspankin ulkomaantoiminnot yhdistettiin.[4]

Vuonna 1988 Peruspankin toiminnan perustaksi omaksuttiin sidosryhmien palvelemisen sijaan pk-yritysten rahoittaminen. Uuteen linjaan kuului myös riskinotto. Linja tuottikin hyvää tulosta.[5]

Peruspankki fuusioitiin liikepankiksi muutettuun STS-Pankkiin vuonna 1990. Peruspankin johtajisto halusi pankin pysyvän itsenäisenä. Pääomistaja STS ei kuitenkaan enää tarvinnut toista työväen liikepankkia, koska se pystyi hoitamaan Peruspankin aiemmat tehtävät itse. Fuusio toteutettiin niin, että Peruspankin osakkeet vaihdettiin STS-Pankin A-osakkeiksi. Omistajia oli tuolloin 150.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Soukola, Timo: Sallitun riskinoton rajat. STS-pankki ja sen edeltäjä 1980–1992, s. 122–123. Vantaa: Kellastupa Oy, 2008. ISBN 978-952-5787-03-0.
  2. Soukola, s. 127–129
  3. Soukola, s. 132
  4. Soukola, s. 132–133
  5. Soukola, s. 368–369
  6. Soukola, s. 368–370

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]