Työväen säästöpankki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Työväen säästöpankki tarkoittaa Suomessa 1900-luvulla toimineita säästöpankkeja, joiden toiminnan taustalla olivat työväenliikkeen periaatteet ja tavoitteet.

Työväen säästöpankkeja perustettiin 1900-luvun alussa eri puolille Suomea. Niiden kesken vallitsi läheinen yhteys heti alusta lähtien. Pankkien yhdistymisestä keskusteltiin vuosikymmenten ajan useaan otteeseen. Kun automaattinen tietojenkäsittely tarjosi mahdollisuuden toimintojen yhdistämiseen, yhtä lukuun ottamatta kaikki työväen säästöpankit liittyivät yhteen Suomen Työväen Säästöpankiksi 1971.[1] Työväen säästöpankit lakkasivat toimintansa itsenäisinä pankkeina 1992 pankkikriisin aikaan.

Työväen säästöpankit olivat toimintansa varhaisempina aikoina lähes yksinomaan työväestön ja sen järjestöjen rahalaitoksia. Helsingissä asiakaskunnassa oli aluksi erityisen paljon rakennustyöläisiä. Teollisuustyöväen ja sittemmin palvelualoilla toimivien osuus kasvoi ajan myötä. Myöhempinä aikoina, varsinkin 1960-luvulta lähtien, toimihenkilöiden osuus asiakkaista kasvoi. 1980-luvulla saattoi Suomen Työväen Säästöpankki todeta, että pankki oli leimallisesti työikäisten palkansaajien pankki. Suuri osa asiakaskunnasta oli ammatillisesti järjestäytynyttä työväestöä.[2]

Työväen säästöpankkien perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeen oli 1820-luvulta alkaen perustettu lukuisia säästöpankkeja. Näiden tarkoitus oli luoda mahdollisuus säästämiseen erityisesti työväestölle ja vähävaraisille. 1900-luvun alussa säästöpankkien asiakaskunnasta valtaosa olikin työväestöä, palveluskuntaa, torppareita ja maanviljelysväkeä.[3]

Työväen säästöpankkien perustaminen tuli ajankohtaiseksi 1900-luvun vaihteessa työväenliikkeen järjestäydyttyä ja radikalisoiduttua. Koettiin, ettei työväki voinut perustaa liikeyrityksiä kapitalistien rahoituksen varaan, koska nämä voisivat käyttää sitä aseenaan työväkeä vastaan. Poliittinen tilanne myös kärjistyi 1905 suurlakon jälkeen niin, etteivät työväenliikkeen järjestöt ja yritykset saaneet lainaa porvarillisten piirien hallinnassa olevista pankeista ainakaan samassa määrin kuin aikaisemmin. Kun säästöpankkien perustamisen syynä oli ollut säästämisen edistäminen, työväen säästöpankkien perustamisen lopullinen sysäys oli oman viiteryhmän lainansaantimahdollisuuksien parantaminen. Koska liikepankin perustamiseen vaadittu pääoma oli liian korkea, päädyttiin säästöpankkimuotoon, jossa pääomavaatimus oli vähäisempi.[4][5]

Suomessa toimineet työväen säästöpankit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa on lueteltu Suomessa toimineet työväen säästöpankit perustamisvuoden mukaisessa järjestyksessä.[6]

Loimaan Työväen Säästöpankki (1899–1907)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ensimmäinen nimensä perusteella työväen säästöpankki perustettiin 1899 Loimaan työväenyhdistyksen esityksestä. Pankkia kuitenkin hallitsivat lähinnä talolliset ja virkamiehet. Nämä vierastivat radikalisoitunutta työväenliikettä niin paljon, että pankin nimeksi muutettiin Loimaan Säästöpankki vuonna 1907.[5]

Helsingin Työväen Säästöpankki (1909–1970)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työväen Säästöpankki Helsingissä perustettiin vuonna 1909. Pankki muutti nimekseen Helsingin Työväen Säästöpankki (HTS) vuonna 1919. HTS muuttui Suomen Työväen Säästöpankiksi 1971 työväen säästöpankkien fuusiossa.

Kymenlaakson Työväen Säästöpankki (1909–1970)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyminlaakson Työväen Säästöpankki perustettiin 1909. Pankki muutti nimekseen Kotkan Työväen Säästöpankki vuonna 1946. Kahden vuoden kuluttua siihen yhdistyi Viipurin Työväen Säästöpankki. Pankin nimeksi muutettiin Kymenlaakson Työväen Säästöpankki vuonna 1956. Se liittyi Suomen Työväen Säästöpankkiin 1971.

Viipurin Työväen Säästöpankki (1910–1948)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pankki perustettiin Viipurissa 1910. Koska pankin toimialue oli menetetty toisessa maailmansodassa, se liitettiin Kotkan Työväen Säästöpankkiin 1948.

Lahden Työväen Säästöpankki (1911–1914)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pankki perustettiin 1911. Se kuitenkin joutui suoritustilaan toimittuaan vain kolme vuotta.

Savon Työväen Säästöpankki (per. 1912)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pankki perustettiin Kuopiossa 1912, mutta liitettiin joidenkin vuosien kuluttua Kuopion Kaupungin Säästöpankkiin.

Lappeenrannan Työväen Säästöpankki (1912–1970)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Saimaan Työläisten Säästöpankki perustettiin Lappeenrannassa 1912. Pankin nimeksi muutettiin Lappeenrannan Työväen Säästöpankki (LTSP) vuonna 1932. LTSP liittyi Suomen Työväen Säästöpankkiin 1971.

Hämeen Työväen Säästöpankki (1914–1970)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeen Työväen Säästöpankki (HTSP) perustettiin 1914. Pankin edeltäjä oli vuonna 1900 perustettu Tampereen Työväenyhdistyksen säästökassa. HTSP liittyi Suomen Työväen Säästöpankkiin 1971.

Turun Työväen Säästöpankki (1914–1992)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työväen Säästöpankki Turussa perustettiin 1914. Pankin nimeksi tuli Turun Työväen Säästöpankki (TTSP) vuonna 1946. Kun työväen säästöpankit yhdistyivät 1971 Suomen Työväen Säästöpankiksi (STS), jättäytyi TTSP ainoana sen ulkopuolelle.[7]

STS ja TTSP kilpailivat keskenään Turussa. STS avasi konttorin Turkuun. STS tarjosi 1985 yhteistyön tiivistämistä. TTSP piti kiinni itsenäisyydestään ja torjui tarjouksen. TTSP:n toimitusjohtaja muistutti, että pankeilla oli konttorit lähekkäin saman kadun varrella, mikä ei voinut olla merkki hyvästä yhteistoiminnasta. STS:n salattu tavoite oli pankkien yhdistäminen, vaikka pääjohtaja Ulf Sundqvist oli todennut etsivänsä liittolaista eikä kilpailijan nielaisemista.[8] Yhdistäminen ei toteutunut, mutta STS ja TTSP pääsivät sopuun 1988 solmittuaan isot osake- ja kiinteistökaupat.[9]

TTSP:n nimeksi vaihdettiin TYP 1989. Tällä nimellä se ehti toimia vain lyhyen aikaa, sillä vuonna 1992 TYP liittyi Suomen Säästöpankkiin, joka kuitenkin joutui heti vaikeuksiin ja pilkottiin seuraavana vuonna.[7]

Oulun Työväen Säästöpankki (1932–1970)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun Työväen Säästöpankki (OTS) perustettiin 1932 jatkamaan Oulun Työväenyhdistyksen Säästökassan toimintaa. Säästökassa oli perustettu vuonna 1900. OTS liittyi Suomen Työväen Säästöpankkiin 1971.

Kuusankosken Säästöpankki (1932–1975)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusankosken Kunnan Säästöpankki perustettiin 1932. Nimeksi muutettiin Kuusankosken Säästöpankki 1942. Vaikka kyseessä ei ollutkaan työväen säästöpankki, Suomen Työväen Säästöpankki ehdotti sille fuusiota, sillä "teollisuustyöväen intressit olivat selvästi Kuusankosken Säästöpankissa edustettuina". Fuusio toteutui vuoden 1976 alusta.

Suomen Työväen Säästöpankki (1971–1992)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Työväen Säästöpankki syntyi 1971, kun Helsingin, Hämeen, Kymenlaakson, Lappeenrannan ja Oulun Työväen Säästöpankit yhdistyivät. Fuusion ulkopuolelle jäi ainoana työväen säästöpankkina Turun Työväen Säästöpankki. Pankin muutettiin liikepankiksi ja sen nimeksi tuli STS-Pankki Oy vuonna 1989. Pankkikriisissä STS joutui KOP:n omistukseen. Pankin itsenäinen toiminta loppui 1992.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyytinen, Eino: Työväen pankki. STS ja sen edeltäjät 1909–1984, s. 435. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1983. ISBN 951-30-5983-9.
  2. Lyytinen, s. 11, 436
  3. Lyytinen, s. 19
  4. Lyytinen, s. 19–36
  5. a b Kuusterä, Antti: Aate ja raha - Säästöpankit suomalaisessa yhteiskunnassa 1822–1994, s. 165–166. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1995. ISBN 951-1-13932-0.
  6. Lyytinen, Eino: Työväen pankki. STS ja sen edeltäjät 1909–1984. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1983. ISBN 951-30-5983-9.
  7. a b Jari Lehtonen: Turun Työväen Säästöpankki 1914-1992 (doc) ELKA. Viitattu 2.3.2014.
  8. Soukola, Timo: Sallitun riskinoton rajat. STS-pankki ja sen edeltäjä 1980–1992, s. 134–135. Vantaa: Kellastupa Oy, 2008. ISBN 978-952-5787-03-0.
  9. Soukola, s. 276–277