Pertti Haaparanta

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pertti Juhani Haaparanta (s. 17. marraskuuta 1954 Lahti)[1] on suomalainen taloustieteilijä. Hän on erikoistunut kansainväliseen talouteen ja toiminut Helsingin kauppakorkeakoulun kansainvälisen talouden professorina, nykyään Aalto-yliopiston taloustieteen professorina.[2] Haaparanta on Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti.[3] Hän kirjoittaa vakituisesti Akateemiseen talousblogiin.[4]

Haaparanta on tutkinut paljon globalisaation vaikutuksia sekä kehitys- ja ympäristökysymyksiä. Hän on myös ottanut osaa julkiseen keskusteluun. Hän suhtautuu globalisaatioon myönteisesti ja katsoo globalisaation ongelmien johtuvan muun muassa köyhiä maita haittaavista tulleista ja muista kaupan esteistä. Näiden osasyynä hän pitää sitä, että köyhillä mailla ei ole voimavaroja osallistua täysipainoisesti kansainväliseen päätöksentekoon näissä asioissa. Hän pitää vapaakauppaa erittäin hyvänä, mutta suhtautuu varauksellisesti pääoman vapaaseen liikkuvuuteen.[5]

Haaparanta valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1999.[6]

Haaparannan puoliso on professori Leila Haaparanta.[1]

Kannanottoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haaparanta on arvostellut Euroopan talous- ja rahaliittoa (EMU), jonka vaikutusta taloudelle hän ei pidä erityisen hyvänä.[7] Euron kriisin aikana Haaparanta kannattaa sitoutumista liittovaltiosuuntaiseen kehitykseen, koska eri maiden taloudet kehittyvät eri tavoin. Samoin hän kannattaa aikaista puuttumista velkaantumiseen inflaation keinoin.[2] Hän on aiemmin kritisoinut poliitikkoja, jotka kannattavat luottolaitosten korkealle arvioimien ns. AAA-maiden vaikutusvallan lisäämistä, koska tämä johtaa markkinavoimien vallan kasvattamiseen.[8]

Haaparanta on lisäksi arvostellut Reilun kaupan järjestelmää: Hänen tutkimusryhmänsä mukaan Reilu kauppa saattaa jopa laskea kahvin tuottajahintaa.[9]

Ohi on! -kampanjan tukijanlausunnossaan vuonna 2013 Haaparanta kirjoitti: "Yleisestä asevelvollisuudesta ei ole kuin suoraa taloudellista haittaa. Sillä ei ole myöskään ole taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti mitään hyödyllisiä sivuvaikutuksia, jotka sen oikeuttaisivat. Sen väitetään yhdistävän eri sosiaaliryhmistä lähtöisin olevia ihmisiä, mutta saman ajaa vaikkapa yhteinen peruskoulu, jos sen ei anneta rapautua. Ja jos tämä armeijan kansaa yhdistävä vaikutus olisi tärkeä ja suuri, niin miksi eri sosiaaliryhmistä peräisin olevia naisille ei tarjota samaa kokemusta? On myös tärkeää muistaa, että yleisesti sotavoimilla - perustukoon ne yleiselle asevelvollisuudelle tai ammattisotilaille - ei ole hyödyllisiä sivuvaikutuksia. Niiden olemassaolo ei esimerkiksi nopeuta teknistä kehitystä siitä, mitä se olisi, jos armeijoihin satsatut varat olisi käytetty muuten."[10] Haaparanta oli totaalikieltäytyjä.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 135–136. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. a b Parviainen, Aapo: Talousprofessori: 10 - 20 prosentin inflaatio ei haittaa Yle Uutiset. 29.5.2012. Viitattu 25.8.2015.
  3. Helsingin yliopiston taloustieteen oppiaineen dosentit Viitattu 15.7.2016
  4. Pertti Haaparanta blog.hse-econ.fi. Akateeminen talousblogi. Viitattu 29.5.2012.
  5. Global Finland, luettu 29.5.2012
  6. Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 29.6.2015.
  7. Taloussanomat, luettu 29.5.2012
  8. HS/Akateeminen talousblogi, luettu 29.5.2012
  9. Haapanen, Lauri: Tutkimus: Reilu kauppa lisää tavallisen kahvin hintaheilahteluja kepa.fi. Kepa ry. Viitattu 29.8.2012.
  10. Tukijat, Pertti Haaparanta, kansainvälisen talouden professori, Aalto-yliopiston taloustieteen laitos, Ohion.fi, 2013.
  11. Saarinen, Esa: 20 vuotta sitten: “Suomeen ei tarvita narrin oikeutta” akl-web.fi. 1.1.2004. Aseistakieltäytyjäliitto. Viitattu 5.7.2014.