Perherauhan päivä

Perherauhan päivä julistettiin Suomessa 4.huhtikuuta Ensi- ja turvakotien liiton alotteesta. Perhe-elämää on maailmassa mullistunut ihmisen aiheuttamien sotien ja luonnontuhojen lisäksi myös pandemiat, kuten koronavirusepidemia. Arjen pyörityksestä on ihmiselle tullut selviämistaistelu jossa sisäiset perheen jännitteet kasvavat. Epävarmuus ja pelko horjuttavat ihmiskuntaa ja saavat aikaan konflikteja, jotka ovat lisääntymässä.

Suomalaisia sotalapsia lähetettiin talvisodan vuoksi turvaan Ruotsiin Turun satamasta vuonna 1939.

Perherauhan julistus muistuttaa, että apua on saatavilla, kun perherauha särkyy. Julistus haastaa kaikkialla ihmiset välittämään läheisistään. Perherauhan julistuksen lausui näyttelijä Tommi Korpela. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii 4. huhtikuuta 2020 käynnistyneen Perherauhan julistus -kampanjan suojelijana.^lähde?

Perherauhan julistus on A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus ja Helsingin kaupungin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän käynnistämä kampanja. Sen tavoitteena on viestiä perheille, että apua ja tukea on saatavilla ja sitä kannustetaan hakemaan ajoissa ennen kuin tilanne kotona kärjistyy. Kampanjassa on mukana yli 60 eri järjestöä ja tahoa, jotka tarjoavat apua kaikille tarvitseville.

Luonnontuhot, sodat ja pandemia on lisännyt lasten ahdistusta, päihteiden käyttöä ja väkivaltaa perheissä. Tästä syystä järjestöt halusivat jo hyvin aikaisessa vaiheessa vedota kaikkiin perheisiin perherauhan puolesta, jotta apua ja tukea haettaisiin.

Välittämisen kulttuuri on isojen haasteiden edessä

Ihmiset sinnittelevät pitkään yksin ja kynnys avun hakemiselle on iso. Sotien, luonnontuhojen ja pandemian aikaan perherauhan merkitys on kasvanut entisestään perheitten yksinäisyyden myötä ja avun tarvitsijoiden määrä on kasvanut. Erityisen huolissaan lastensuojelujärjestöt ovat lapsista ja perheistä, joiden kotona tilanne on jo ennen nykykriisejä ollut haastava. Yksinäisyys ja verkostojen puute ovat kasvavasti kuormittaneet ja kärjistäneet tilannetta näissä perheissä huolestuttavalla tavalla.

Lastensuojelujärjestöt ovat kehittäneet auttamisen tapoja muun muassa laajentamalla chattien aukioloaikoja, ottaneet käyttöön videovastaanottoja sekä siirtäneet vertaistuen toimimaan myös etänä. Avopalvelut ja ensi- ja turvakodit ovat osoittaneet tarpeellisuutensa. Myös taloudelliseen apuun on kiinnitetty huomiota esimerkiksi ruoka-avun kautta. Ihmiset ovat aktiivisemmin ja ennalta ehkäisevästi hakeneet tukea.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttavat puhelimiet ovat kiinnittäneet huomiota erityisesti lapsiin, joille ystävät ja kaverisuhteet ovat aiemmin tarjonneet suojaa oman perhetilanteensa vuoksi. MLL onkin tehnyt tavallista enemmän lastensuojeluilmoituksia yhdessä nuorten kanssa. Nuorten itsensä keskuudessa on syntynyt yhteisvastuullisuuden ja välittämisen kulttuuria, jossa he pitävät huolta ja hakevat apua toinen toisilleen.

Työtä perherauhan eteen tarvitaan yhä enemmän

Sekä lastensuojelujärjestöjen että presidentti Niinistön mukaan perheiden suojelun tarve saavutettavuus on yhä tärkeämpää. Vaikka pandemiat muuttuvat uusia haasteita tuovat ihmisen aiheuttamat sodet ja luonnontuhot. Vaikutukset voivat olla perheissä hyvin kauaskantoisia. Siksi avunantoa ja kampanjaa on tarvetta jatkaa.

Sellainen patoutuminen on ilmiö, joka on sinänsä ongelma. Kaikki me tiedämme, miten pienempikin asia saattaa yhtäkkiä sen rikkoa. Tällaiset henkiset patoutumat varmasti jatkuvat senkin jälkeen. Sanoma, että haluamme auttaa, on meille kaikille äärettömän tärkeä. Ja äärettömän tärkeä juuri niille, jotka apua tarvitsevat.

Perherauhan päivän kampajaan osallistuivat lisäksi Helsingin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä ja THL:n Nollalinja.

Katso myös

• Perherauhankivi