Pekka Vanninen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pekka Vanninen

Pekka Vanninen (29. tammikuuta 1911 Sortavalan maalaiskunta[1]13. helmikuuta 1970 Jämsä) oli suomalainen maastohiihtäjä.

Pekka Vanninen oli pitkien hiihtomatkojen erikoismies. Hänen ensimmäisissä SM-kisoissa 1936 hänen vauhtinsa katkesi kesken 50 kilometrin matkan, mutta myöhemmissä kisoissa hän osasi hyvin säännellä nopeuttaan. Vuonna 1938 hän osallistui viiteen 50 kilometrin kisaan 25 päivän aikana ja hiihti neljä kertaa maaliin saakka. Ainoa keskeytys tapahtui Lahden MM-kisoissa, jossa hän johti kilpailua vielä 32 kilometrin kohdalla 1,5 minuutin erolla seuraavaan mutta hiihti sen jälkeen harhaan. Seuraavana vuonna Zakopanen MM-kisoissa 1939 hän sijoittui neljänneksi.

Sodassa haavoittunut Vanninen palasi arvokisaladuille St. Moritzin olympiakisoissa 1948, jossa hän sijoittui 50 kilometrillä neljänneksi heti veljensä Benjam Vannisen jälkeen. Vielä Rumfordin MM-kisoissa 1950 Pekka Vanninen sijoittui 39-vuotiaana kuudenneksi.

Salpausselän kisoissa Vanninen voitti 50 kilometrin kilpailun 1939 ja 1947 ja sai Salpausselkä-mitalin numero 15. Holmenkollenin kisoissa hän sijoittui toiseksi 1938. Suomen mestaruuden 50 kilometrillä Vanninen on voittanut kuusi kertaa eli useammin kuin kukaan muu. Vaasa-hiihdossa hän sijoittui neljänneksi 1948.

Vannisen perheessä oli kaikkiaan neljä hiihtokilpailuissa menestynyttä veljestä. Aki Vanninen (s. 1905) osallistui Pekka Vannisen ohella sotilaspartiohiihtoon Cortina d'Ampezzon MM-kisoissa 1941, mutta hän kaatui jyrkässä mäessä ja solisluu meni sijoiltaan. Eino Vanninen (s. 1917) ja veljesten serkku Väinö Vanninen ovat kilpailleet kansallisella tasolla.

Triviaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vannisen haavoituttua sodassa lehdissä oli jo tietoa, että hän olisi kaatunut. Siitä hänelle jäi lempinimi Vannis-vainaa.

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Olympiakisoissa neljäs St. Moritzissa 1948 (50 kilometrin hiihto)
  • MM-kisoissa keskeytti Lahdessa 1938, neljäs Zakopanessa 1939, 15:s Cortina d'Ampezzossa 1941 ja kuudes Lake Placidissa 1950 (50 kilometrin hiihto)
  • Holmenkollenin kisoissa toinen 1938 (50 kilometrin hiihto)
  • Salpausselän kisoissa voitto 1939 ja 1947, toinen 1948 ja 1949 (50 kilometrin hiihto)
  • SM-kultaa 1937–38, 1946, 1948–50 (50 kilometrin hiihto)
  • Vaasa-hiihdossa neljäs 1948 ja 16:s 1952 (90 kilometrin hiihto)
  • Oulun hiihdossa voitto 1950 (90 kilometrin hiihto)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arponen, Antti O.; Hannus, Matti; Honkavaara, Aarne; Leinonen, Kimmo; Mäki-Kuutti, Tarmo; Raatikainen, Voitto; & Raevuori, Antero: Talviurheilun tähdet, s. 119–121. {{{Julkaisija}}}, 1986. ISBN 951-0-13095-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vesa-Matti Peltola: Yhtä ja toista Urheilukunniamme puolustajista, osa 1. Urheilutietäjän joulu, 2001, s. 58.