Pehmeä laskeutuminen

Pehmeä laskeutuminen tarkoittaa avaruustekniikassa laskeutumista taivaankappaleen pinnalle niin, että laskeutunut alus tai luotain säilyy toimintakuntoisena. Niin sanottu kova laskeutuminen eli käytännössä törmääminen on seurausta epäonnistuneesta laskeutumisesta tai vain tapa päättää jokin avaruuslento. Avaruuslennolta laskeudutaan tyypillisesti suurella nopeudella. Usein jarrutus tapahtuu useassa vaiheessa ja eri tekniikoilla. Lennon profiili, alus ja kohdekappale määrittävät laskeutumisen suunnittelun.

Tavallisia tekniikoita ovat lämpökilvet, jarruraketit ja laskuvarjot. Lähinnä pienille miehittämättömille laskeutujille voidaan käyttää kaasutyynyä pehmentämään loppuvaiheen laskeutumista. Avaruuslentokone kuten avaruussukkula laskeutuu Maahan kuin lentokone kiitotielle. Kaasukehättömille kappaleille laskeutuminen onnistuu lähinnä vain propulsiivisesti.

Historia

Ensimmäisen pehmeän laskeutumisen Kuuhun teki Luna 9 vuonna 1966.

Kuvia

• 
  Taiteilijan näkemys. Mars Science Laboratory:n vaijerilaskeutuminen Marsiiin.
• 
  Spirit Mars-kulkijan laskeutumisosio. Sivuissa tyhjennetyt laskeutumista suojanneet kaasutyynyt.
• 
  Endeavour-avaruussukkula ja sen jarruvarjo kiitorata-laskeutumisen yhteydessä.
• 
  Falcon Heavy:n sivuraketit laskeutuvat propulsiivisesti Maahan.
• 
  Dragon-avaruusalus laskeutuu Maan mereen laskuvarjolla.
• 
  Sojuz TMA-13 laskeutuu Maahan laskuvarjolla.
• 
  Lämpökilpensä suojissa Maahan Bennuasteroidilta palannut OSIRIS-REx-avaruusluotain.