Pazzi
Pazzi oli firenzeläinen mahtisuku ja Medicien suvun pahin kilpailija. Pazzin suku johtaa alkuperänsä ensimmäisen ristiretken johtajaan Pazzo di Rinieriin. Suku oli alun perin kotoisin Fiesolesta ja siirtyi sittemmin Firenzeen. Pazzit lukeutuivat guelfeihin.[1] Pazzien suku tunnetaan erityisesti vuoden 1478 niin sanotusta Pazzi-salaliitosta, jonka tavoitteena oli syöstä Medicit vallasta. Salaliitto kuitenkin epäonnistui, ja siihen osallistuneet Francesco ja Giacomo Pazzi hirtettiin. Pazzien suku menetti myös omaisuutensa.[2][3]
Pazzit olivat kauppias- ja pankkiirisuku, joka alkaa esiintyä lähteissä 1100-luvun loppupuolelta lähtien. Suvun jäsenet toimivat valtion viroissa, ja Pazzien pankki useine haarakonttoreineen oli Italian toiseksi suurin pankki, ainoastaan Medicien pankki oli sitä mahtavampi. Kuuluisa arkkitehti Brunelleschi suunnitteli Andrea Pazzille ja hänen pojalleen Jacopolle uuden palatsin sekä upean kappelin, Cappella Pazzin, jotka kummatkin ovat säilyneet nykypäiviin saakka. Jacopon veli Piero Pazzi oli yksi Firenzen oppineimpia miehiä. Heidän veljenpoikansa Guglielmo meni naimisiin Lorenzo de' Medicin sisaren Biancan kanssa.[3]
Pazzit osallistuivat epäonnistuneeseen salaliittoon kilpailijoitaan Medicejä vastaan vuonna 1478. Salaliittoa johti paavi Sixtus IV:n veljenpoika Girolamo Riario. Giuliano de' Medici tapettiin, mutta Lorenzo de' Medici säilyi hengissä. Seurauksena oli Pazzi-suvun häpeällinen maineen menetys, Francesco ja Giacomo Pazzin teloitukset ja Pazzien omaisuuden takavarikointi. Pazzit alkoivat kuitenkin 1500-luvun alkupuolella palvella jälleen valtiollisissa viroissa. Myöhemmin kaksi suvun jäsentä saavutti mainetta. Karmeliittanunna Maria Maddalena de' Pazzi kanonisoitiin vuonna 1669. Giangirolamo Pazzi (1681–1743) oli useiden akatemioiden jäsen, kääntäjä ja Società Colombarian perustaja.[3]
Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Capella Pazzi -
Capella Pazzin sisätilat. -
Palazzo Pazzi
