Pasi Jääskeläinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo laulajasta. Kirjailijasta katso Pasi Ilmari Jääskeläinen.
Pasi Jääskeläinen

Pasi (Basilius) Jääskeläinen[1] (30. toukokuuta 1869 Haapavesi23. tammikuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen laulaja, näyttelijä ja kanteleensoittaja. Jääskeläinen oli Suomen ensimmäisiä kuplettilaulajia. Hän oli mukana ensimmäisessä Helsingissä järjestetyssä levytystilaisuudessa 1904 ja levytti vuosien 1904–1911 aikana kymmeniä levyjä.[2]

Jääskeläinen opiskeli Oulun suomalaisessa yksityislukiossa vuosina 1879–1882. Lukkari- ja urkuritutkinnon hän suoritti Oulun lukkarikoulussa vuonna 1887.

Jääskeläinen esitti lähinnä suomalaisia kansanlauluja, mutta myös Oskar Merikannon kappaleita sekä Hj. Nortamon sanoittamia Rauman murteelle tehtyjä lauluja. Jääskeläinen esiintyi myös amerikansuomalaisille Yhdysvalloissa vuonna 1902.[3]

Jääskeläinen toimi myös näyttelijänä ja perusti Suomalainen Operetti -nimisen teatteriseurueen. Haapavedelle hän perusti kantelepajan, joka toimi pari vuotta, kunnes se lopetettiin kannattamattomana vuonna 1904[4]. Vuosina 1912–1915 hän julkaisi myös neljä sävyltään kepeää huvi- tai laulunäytelmää.[5]

Jääskeläisen levytyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Levyillään Jääskeläinen esiintyi pianon säestyksellä, ellei toisin mainita. Levyt ilmestyivät pääosin Gramophone-merkillä, loppupään levyt myös His Master’s Voice -merkillä. Ajankohta ilmaisee äänityssession ajankohdan. Tiedot perustuvat Suomen Äänitearkiston tietokantaan.

Marraskuu 1904, Helsinki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuu 1905, Helsinki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1906, Helsinki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Minä olen Matti maailmassa (trad.) Raita-tietokanta
  • Minä lähden Ameriikkaan (trad.) Raita-tietokanta
  • Kun tätä Suomenmaata... (trad.)
  • Enkä minä ryyppää (trad.) Raita-tietokanta
  • Stiipeli staapeli stom pom pom (Oskar Merikanto, kappale voi olla myös kansanlaulusovitus) Raita-tietokanta
  • Meripoikatte veis (Hj.Nortamo) Raita-tietokanta
  • Kun minä laulaan lähden (trad.)
  • Hei henttuni (trad.) - tai syyskuussa 1905[6] Raita-tietokanta
  • Rannalla itkijä (trad.) - tai syyskuussa 1905[6]
  • Taivas on sininen ja valkoinen (trad.)

1908, Helsinki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tämän kylän tytöt (trad.)
  • Tule ystäväni rantahan (trad.)
  • Hei illalla (trad.)
  • Nuku nurmen alla (Raitala)
  • Ompa mulla kaunis kulta (trad.)

Elokuu 1909, Kööpenhamina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kahden vaiheilla (Emil Kauppi)
  • Tammerkosken sillalla (trad.) Raita-tietokanta
  • Varpunen (A.Poppius) Raita-tietokanta
  • Humalaisen kotiintulo/Satu - tai 1908 Helsingissä[6]
  • Piirilaulu (trad.)
  • Merimieslaulu (trad.)
  • Paimenpojan laulu (trad.)
  • Renk' Willen naiminen
  • Tuulen henki/Viheriän pellon poikki - tai 1908 Helsingissä[6]
  • Suomalainen runosävelmä (trad.) - tai 11/1904 Helsingissä[6]
  • Kahden vaiheilla (Emil Kauppi) - tai 11/1904 Helsingissä[6]
  • tuntematon (Gramophone 2-282301)

Syyskuu 1910, Helsinki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rauma prankori marss' (Hj.Nortamo) Raita-tietokanta
  • Kyllä minä tiedän
  • Paree oliki' (Emil Kauppi) Raita-tietokanta
  • Tukkipoikia tulossa (Emil Kauppi)
  • Poika ja tyttö (trad.)
  • Kasarmilaulu (trad.)
  • Laivakokin rallatus (trad.)

15. syyskuuta 1911, Helsinki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Priki Efrosiina - 1 (Axel Törnudd, san. Hj.Nortamo) Raita-tietokanta
  • Priki Efrosiina - 2 (Axel Törnudd, san. Hj.Nortamo) Raita-tietokanta
  • Jenny
  • Aittalaulu (Emil Kauppi)
  • Voi niitä aikoja... (Emil Kauppi, sov. Erkki Melartin)
  • Vanha juomalaulu (trad.)
  • Kotimaani, mukaelma (trad.)
  • Heilani kammari (Emil Kauppi, san. I.Calamnius)

Raita-tietokanta vie Raita-tietokantaan, jossa kappaleesta on mp3-tiedosto.

[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: