Parthenios

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Parthenios Nikaialainen (m.kreik. Παρθένιος ὁ Νικαεύς, Parthenios ho Nikaeus, lat. Parthenius Nicaenus, ensimmäinen vuosisata eaa.) oli kreikkalainen kieliopintutkija ja runoilija. Hän oli kotoisin Bithynian Nikaiasta.

Cinna otti hänet vangiksi ja vei hänet Roomaan vuonna 72 eaa. Hän kävi Neapoliissa, jossa hän opetti Vergiliukselle kreikkaa. Muuten hän eli Aleksandriassa.

Parthenios kirjoitti elegioita, erityisesti kuolleiden muistolle, sekä lyhyitä eeppisiä runoja. Hänen ainoa säilynyt teoksensa on Erotika Pathemata (Rakkauden suruista), jonka hän kirjoitti runoilija Cornelius Gallukselle. Se on kokoelma, joka sisältää 36 rakkaustarinaa, jotka kaikki päättyvät onnettomasti.[1] Ne on lainattu eri historioitsijoilta ja runoilijoilta. Nämä tarinat ovat arvokkaita siksi, että niistä saa paljon tietoa aleksandrialaisista runoilijoista ja kieliopintutkijoista, sillä Parthenios mainitsi lähteensä runoissaan.

Parthenioksen sanotaan eläneen Tiberiuksen valtaannousuun vuonna 14 saakka. Häntä kutsutaan usein "viimeiseksi aleksandrialaiseksi".

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yleisen kirjallisuuden historia. Ensimmäinen osa, Itämaat, antiikin kansat, varhaiskristillinen kirjallisuus kirjoittanut Eino Railo., s. 340. WSOY, 1933. Kansalliskirjasto (viitattu 07.07.2019).