Papinkaulus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Papinkaulus on pappien käyttämä vaatekappale.

Irrotettavan papinkauluksen esitteli ensimmäisenä luultavast pastori Donald McLeod, Skotlannin kirkon (presbyteerikirkon) pastori Glasgow'sta vuonna 1865.

Vuoteen 1840 mennessä anglikaanipapit erottua maallisesta yhteiskunnasta. Yksi ulkoinen merkki tästä oli eristyisen papin asun käyttöönotto. Tämä alkoi mustasta takista ja valkoisesta solmiosta, joita oli käytetty jo vuosikymmeniä. 1880-luvulla tämä muuttui papinkaulukseksi.[1]

Erään kuvauksen mukaan siihen asti käytössä ollut kaulus "ei ollut mitään muuta kuin paidankaulus, joka käännettiin alas papin arkivaatteiden päälle noudattaen 1500-luvun lopulla alkanutta muotia. Kun maallikot alkoivat kääntää kauluksiaan, papitkin omaksuivat tämän tyylin."[2]

McLeod'n Presbyteerikirkossa (Skotlannin kirkko) keksimä erillinen (ja joskus irrotettava) papinkaulus omaksuttiin nopeasti muissa kristillisissä kirkkokunnissa, mukaan lukien anglikaaninen kirkko, ja myöhemmin metodistikirkossa, baptistikirkossa, katolisessa kirkossa ja luterilaisessa kirkossa. Yhdysvalloissa katolisten pappien oli pakko käyttää papinkaulusta vuodesta 1884 lähtien. 1960-luvulla monet papit maissa, joissa katolilaisuus oli hallitseva uskonto, alkoivat myös käyttää papinkaulusta sutaanin sijaan.[3]

Täysin näkyvää papinkaulusta on joskus epävirallisesti kutsuttu "koiran kaulukseksi" Termi "roomalainen kaulus" vastaa "papinkaulusta", erityisesti mallia, jossa osa valkoista kaulusta näkyy niskan ympäri, eikä nimi välttämättä tarkoita, että kantaja olisi roomalaiskatolinen. Kaulusten moninaisuus kertookin siitä, että kyseessä on ennenkaikkea tavasta pukeutua erottuvalla tavalla.

Papinkaulus Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähtökohtaisesti papin on käytettävä papinkaulusta ollessaan virkatehtävässä.[4] Kauluksia on useita erilaisia, mutta yleensä papinkauluksella tarkoitetaan valkoista pantaa kaulan kohdalla.[5] Papin juhlapukuun, kaftaaniin, kuuluvat Ruotsissa ja Suomessa valkoiseen pantaan liittyvät liperit.[6]

  1. Viola, Frank; Barna, George (2010). Exploring the Roots of Our Church Practices. Tyndale House Publishers. p. 153. ISBN 9781414341651.
  2. McCloud, Henry J. (1948). Clerical Dress and Insignia of the Roman Catholic Church. Bruce.
  3. Slattery, Kathryn (28 November 2017). 365 Bible Answers for Curious Kids. Thomas Nelson. p. 294. ISBN 9780718085650.
  4. Piispainkokouksen ohje papin ja lehtorin virkapukeutumisesta (pdf) Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 2.10.2018.
  5. Liperit Aamenesta öylättiin – kirkon sanasto: Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Arkistoitu 3.10.2018. Viitattu 2.10.2018.
  6. Liperit Kirkon sanasto - Aamenesta öylättiin. Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 24.8.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]