Paneelikeskustelu
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Paneelikeskustelu on useamman henkilön (yleensä 3–8) yleisön edessä käymä keskustelu. Keskustelulla on yleensä johtaja, vetäjä tai juontaja, joka jakaa puheenvuoroja panelisteille. Paneelikeskustelulla voidaan mm. jakaa tietoa, etsiä ratkaisua ongelmiin tai muokata mielipiteitä. Paneelikeskustelu on myös paljon käytetty television asiaohjelman muoto, studioyleisön kanssa tai ilman.[1]
Paneelikeskustelu voi alkaa vetäjän alustuksella, jossa hän esittelee aiheen, perustelee sen ajankohtaisuuden ja esittelee lyhyesti paneelin osanottajat[1]. Osanottajat voivat myös itse (lyhyesti) esitellä itsensä.
Paneelikeskustelijoita ei saa olla liikaa, jotta keskustelu säilyy elävänä. Puhujat on hyvä sijoittaa niin, että heillä on katsekontakti – esimerkiksi puoliympyrä on toimiva ratkaisu. Paneelin vetäjä kertoo heille etukäteen pelisäännöistä, mm. että puheenvuorot on syytä pitää lyhyinä ja keskustelu vapaamuotoisena. Keskustelijoille voi lähettää etukäteen tiedon ajasta, paikasta, aiheesta ja näkökulmasta, muista osanottajista, teknisistä järjestelyistä (mikrofonit, kuvaus) jne.
Paneelikeskusteluun osallistuvat voivat kukin vuorollaan kertoa ajatuksensa käsiteltävästä aiheesta ja sen jälkeen keskustella siitä vapaasti. Osanottajat valitaan siten, että erilaiset mielipiteet pääsevät esiin. Edustettavana voivat olla esimerkiksi puolueiden, etujärjestöjen, opiskelijoiden, viranomaisten, tutkijoiden, asukkaiden ja muiden vastaavien aihetta tuntevien ryhmien edustajat. Keskustelussa jokaisen odotetaan kuitenkin kunnioittavan toisten näkemyksiä, vaikka ei niitä hyväksyisi.
Usein paneelin yhteydessä on myös niin sanottu forum-vaihe, jossa yleisö voi tehdä kysymyksiä ja käyttää puheenvuoroja[1]. Kysymykset ohjataan sille paneelikeskustelijalle, joka on perehtynyt ao. aihepiiriin. Keskustelun vetäjä varautuu esittämään omia lisäkysymyksiä, jos yleisö ei niitä esitä. Paneelin lopussa puheenjohtaja tekee lyhyen yhteenvedon ja kiittää panelisteja ja yleisöä aktiivisesta keskustelusta.
Erilaisia paneelikeskusteluja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaalipaneelissa ehdokkaat keskustelevat käsiteltävästä aiheesta. Yleisö saa näin informaatiota kunkin ehdokkaan mielipiteistä, persoonasta ja teeseistä.
Arviointipaneeli on esimerkiksi elintarvikealalla käytetty aistinvaraisen tutkimuksen menetelmä. Arviointipaneelin jäsenet ovat arviointiin koulutettuja henkilöitä.[2]
Arviointia tekevää paneelia voidaan käyttää musiikki- tai urheiluesitysten tuomarointiin. Tällaista ryhmää nimitetään myös raadiksi. Kuluttajaraati on koottu tuotteen käyttäjistä tai mahdollisista käyttäjistä (kohderyhmästä), ja se osallistuu kuluttajatutkimukseen[3].
Paneelishow on ulkoisesti paneelikeskustelua muistuttava television fiktiivinen viihdeohjelmatyyppi, joka perustuu sanavalmiiden julkisuuden henkilöiden käymään humoristiseen, enemmän tai vähemmän ennalta käsikirjoitettuun keskusteluun.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Nikkinen, Are & Vacklin, Anders: ”Keskusteluohjelmien tyypit”, Television runousoppia : Toisenlainen katse tv-ohjelmiin, s. 141–143. Like, 2012. ISBN 978-952-01-0588-4
- ↑ Paneeli. Elintarviketieteet. Tieteen termipankki. Viitattu 2.9.2022.
- ↑ Kuluttajaraati. Elintarviketieteet. Tieteen termipankki. Viitattu 2.9.2022.