Pamela Frank

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pamela Frank (s. 1967 New York) on yhdysvaltalainen viulisti. Hän syntyi pianistivanhemmille, Claude Frankille ja Lilian Kallirille, ja on usein soittanut viulusonaatteja isänsä kanssa. 5-vuotiaana Frank aloitti viulutuntien ottamisen Shirley Givensin johdolla. Hän oli tämän oppilaana 11 vuoden ajan ennen opintojen jatkamista Szymon Goldbergin ja Jaime Laredon johdolla. Hän aloitti uransa muodollisesti vuonna 1985 esiintymisellä Carnegie Hallissa New Yorkin jousiorkesterin kanssa. Frank opiskeli vielä Curtis Institute of Musicissa, jossa hänen isänsä oli henkilökunnan jäsenenä. Vuotta ennen valmistumistaan Curtisista (1989) Frank voitti Avery Fisher Career Grantin.[1]

Frank on esiintynyt kamarimuusikkona ja lisäksi solistina New Yorkin filharmonikkojen, Chicagon sinfoniaorkesterin, Cincinnatin sinfoniaorkesterin, Detroitin sinfoniaorkesterin, Houstonin sinfoniaorkesterin, San Franciscon sinfoniaorkesterin, Los Angelesin filharmonikkojen, Academy of St. Martin-in-the-Fieldsin, Tšekin filharmonikkojen, Berliinin filharmonikkojen, Wienin sinfoniaorkesterin, Orchestre National de Francen, Pietarin filharmonikkojen ja Orchestre de Parisin kanssa. Kapellimestareita, joiden kanssa Frank on tehnyt yhteistyötä, ovat olleet muiden muassa Wolfgang Sawallisch, David Zinman, Seiji Ozawa, Juri Temirkanov, Leonard Slatkin ja Christoph von Dohnányi. Sooloresitaalidebyyttinsä Carnegie Hallissa Frank teki vuonna 1995.[1]

Frank on levyttänyt muun muassa kantaesittämänsä Aaron Jay Kernisin teokset Lament and Prayers for Violin and Orchestra ja Still Movement With Hymn pianokvartetille. Muihin levytyksiin lukeutuu tulkintoja Ludwig van Beethovenin sonaateista ja Wolfgang Amadeus Mozartin konsertoista.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]