Paluu Lembergiin
| Paluu Lembergiin Kansanmurha- ja rikos ihmisyyttä vastaan -käsitteiden juurilla |
|
|---|---|
| East West Street On the Origins of Genocide and Crimes Against Humanity |
|
 |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Philippe Sands |
| Kieli | englanti |
| Genre | tietokirja |
| Julkaistu | 2017 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Titia Schuurman |
| Kustantaja | Teos |
| Julkaistu | 2023 |
| Ulkoasu | sid. |
| Sivumäärä | 612 + kuvia, karttoja |
| ISBN | 978-952-363-390-2 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Paluu Lembergiin : kansanmurha- ja rikos ihmisyyttä vastaan -käsitteiden juurilla (alkuteos: East West Street: On the Origins of Genocide and Crimes Against Humanity) on brittiläisen oikeustieteen professorin Philippe Sandsin teos vuodelta 2017. Sen on suomentanut Titia Schuurman, ja suomennoksen on julkaissut Teos vuonna 2023. Teoksen lopussa on viitteet ja hakemisto.
Sands käsittelee teoksessa kansainvälisen oikeuden kahden keskeisen käsitteen eli rikoksen ihmisyyttä vastaan ja kansanmurhan syntyä[1] sitä taustaa vasten, että hänen sukunsa on äidin puolelta juutalainen ja suvun juuret juontavat Lembergiin, jonka nimi on ollut myös Lwów, Lvov ja nykyisin Lviv, aina sen mukaan mikä valtio siellä on pitänyt valtaa: Itävalta-Unkari, Venäjä, Puola, Saksa, Neuvostoliitto, Ukraina.[2]
Oman sukunsa vaiheiden lisäksi hän kertoo samasta kaupungista kotoisin olleiden kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden, juutalaisten Hersch Lauterpachtin ja Rafael Lemkinin tarinat. Molemmilla juristeilla oli oma tehtävänsä vuonna 1946 Nürnbergin oikeudenkäynnissä, Lemkin tosin kuunteli tuomioita radion kautta Pariisista käsin, sillä hän oli heikossa kunnossa.[3] He ovat käsitteiden rikos ihmisyyttä vastaan ja kansanmurha kehittäjiä.[1] Sands sai vuonna 2014 kutsun tulla pitämään yleisöluennon Lvivin yliopistoon työstään, joka koskee rikosta ihmisyyttä vastaan ja kansanmurhaa,[4] ja tästä kutsusta sai alkunsa myös tämä kirja.[1]
Sands kävi Suomessa kirjansa käännöksen ilmestyessä, ja silloin antamassaan haastattelussa hän perustelee, miksi hän pitää kansanmurhan käsitettä vaarallisena: se on osaltaan vahvistanut ryhmäidentiteettiä ja siten ennemminkin lisännyt kuin vähentänyt ryhmiin kohdistuvaa vihaa. Sanan suosio on lisääntynyt mutta samalla sen oikeudellinen määritelmä on hänen mukaansa kaventunut.[1]