Paleltuma

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paleltumia käsissä

Paleltuma on tila, jossa iholle tai muille kehonosille koituu vaurioita, kun ne joutuvat tekemisiin erittäin kylmän ilman tai esineen kanssa.

Riskitekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paleltuman riskiä lisäävät −20 asteen lämpötila, tuuli ja vaatteiden kostuminen. Paleltumille voivat herkistää myös ääreisverenkiertoa muuttavat lääkkeet, kuten beetasalpaajat, sekä tupakointi ja sairaudet, kuten valtimoahtaumat.[1]

Lievä paleltuma voi kovassa pakkasessa ja tuulessa syntyä muutamassa minuutissa kehon ääreisosiin, kuten sormiin, varpaisiin tai nenään.[2]

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikallisessa paleltumassa ruumiinosa altistuu kylmälle, jolloin sen lämpötila laskee niin alas, että kudoksissa alkaa tapahtua nesteen jäätymistä. Oireita ovat pistely, tunnottomuus ja värin muutokset, mutta myös rakkuloita voi nousta.[1]

Jos iho jäähtyy lähelle nollaa astetta, seuraa kudosvaurio.[3] Paleltumaan liittyvä kudostuho syntyy suurimmaksi osaksi sulamisvaiheessa tulehdusreaktion seurauksena.[1]

Yleensä paleltumaa seuraa ihon värjäytyminen tummemmaksi tai erittäin vaaleaksi, ja sen lisäksi ihoa polttelee tai kutittaa, alue on osaksi tai kokonaan tunnoton, ja joissain tapauksissa paleltuma aiheuttaa erittäin kovaa kipua. Iho, joka on paleltuman vaurioittama, muuttuu parissa tunnissa tummaksi. Jos iho on täysin tuhoutunut, se muistuttaa palanutta ihoa ja on irtonainen ja täysin mustunut. Pahimmissa tapauksissa paleltuma vahingoittaa hermoja tai verisuonia, mistä voi seurata kuolio. Näissä tapauksissa ainoa mahdollisuus estää kuolion laajeneminen saattaa olla amputaatio.

Paleltumaa voi edeltää kivun katoaminen ihon viilennyttyä noin seitsemään asteeseen, minkä johdosta paleltumaa ei aina huomaa ajoissa.[3]

Kylmävesivamma ei immersiovamma syntyy erityisesti jalkaan pitkäaikaisen kylmän ja kostean altistuksen seurauksena. Huonontuneen verenkierron seurauksena jalka lämmitettäessä turpoaa ja punoittaa.[1]

Paleltumavammojen jälkioireiksi voi jäädä tuntohäiriöitä, nivelkipuja, liikahikoilua ja kylmänarkuutta.[1]

Ensiapu ja hoitoon toimittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos paleltuneen henkilön ruumiinlämpö ei kokonaisuudessaan ole alentunut, pelkän paleltuman hoito riittää. Paleltunutta aluetta lämmitetään nopeasti 37–40-asteisessa vedessä noin 20–30 minuutin ajan. Tämä voi aiheuttaa kovaa kipua, jota voidaan hoitaa esimerkiksi ibuprofeenilla. Aluetta ei saa hieroa eikä hangata. Paleltuneelle annetaan lämmintä juotavaa, mutta tupakointia ja alkoholin käyttöä tulee välttää hoidon aikana.[1]

Paleltunut on syytä toimittaa hoitoon, jos tunto, lämpö ja ihonväri eivät ole palanneet tunnissa, jos iholle on noussut rakkuloita tai jos paleltunut alue on laaja.[1]

Ehkäisy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paleltumavammoja ehkäistään riittävällä ja kosteutta eristävällä vaatetuksella sekä välttämällä nestehukkaa.[1] Lieväkin nestevaje lisää paleltumavaaraa huomattavasti, sillä vaje heikentää kehon ääreisosien kudosten verenkiertoa.[3] Pakkasvoiteet sen sijaan saattavat lisätä paleltumariskiä.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Osmo Saarelma: Paleltuma Lääkärikirja Duodecim. 13.7.2018. Viitattu 5.2.2019.
  2. Katri Kirsi: Paleltuma voi syntyä nopeastikin – Jos tunto ei palaa, on syytä huoleen 5.1.2016. Yle uutiset. Viitattu 5.2.2019.
  3. a b c Marko Hamilo: Kylmä yllättää kaupunkilaisen Tiede. 18.3.2010. Viitattu 5.2.2019.