Palais de Chaillot

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Palais de Chaillot

Palais de Chaillot on palatsi Seinen rannalla Pariisin 16. arrondissementissa vastapäätä Eiffel-tornia. Siellä toimii useita museoita ja teatteri. Palatsin terassilta on näköala Seinen yli Eiffel-tornille.

Palais de Chaillot rakennettiin vuoden 1937 Pariisin maailmannäyttelyä varten. Sen paikalta purettiin Palais du Trocadéro, joka oli valmistunut vastaavasti vuoden 1878 maailmannäyttelyyn. Monumentaalisen, klassistista arkkitehtuuria edustavan Palais de Chaillot’n suunnittelivat arkkitehdit Léon Azéma, Louis-Hippolyte Boileau ja Jacques Carlu. Rakennus muodostuu kahdesta symmetrisestä kaarevasta siivestä ja kahdesta suuresta paviljongista, jotka muodostavat ikään kuin suuren portin Place du Trocadéro -aukiolta Eiffel-tornin suuntaan.[1] Paviljonkien seinille on kirjoitettu kullatuilla kirjaimilla lainauksia runoilija Paul Valéryn teksteistä. Paviljonkien väliin jäävää terassia koristaa kahdeksan Art deco -henkistä kullattua patsasta. Lisäksi toisella puolella on Henri Bouchardin veistosryhmä Apollon ja toisella puolella Albert Pommierin Hercules.[2][1]

Palais Chaillot’ssa toimii kolme museota: merimuseo Musée national de la Marine, arkkitehtuurimuseo Cité de l'architecture et du patrimoine ja antropologinen museo Musée de l’Homme.[1] Arkkitehtuurimuseo oli aiemmin nimeltään Musée des Monuments Français. Se oli suljettuna 1997–2007 sisätilojen tuhouduttua tulipalossa.[2] Terassin alla olevissa tiloissa toimii teatteri Théâtre national de Chaillot ja kulttuurikeskus. Teatterissa on 1 200 istumapaikkaa.[1]

Palais de Chaillot’n luota Seinen rannalle viettävä rinne muodostaa Jardins du Trocadéro -nimisen puiston, joka istutettiin nykyiseen asuunsa vuoden 1937 maailmannäyttelyn jälkeen. Pont d’Iéna -sillalle johtavan pääpuistokäytävän keskellä on suuri suihkulähde, joka on valaistu öisin.[1]

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen Palais de Chaillot’ssa 10. joulukuuta 1948.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Kaupunkikirjat: Pariisi (suom. Ilkka Rekiaro), s. 198–201. Kuudes, uudistettu painos. WSOY, Helsinki 2009. Alkuteos Travel Guides Paris, julkaistu ensimmäisen kerran Isossa-Britanniassa 1993, Dorling Kindersley Ltd, Lontoo.
  2. a b Martina Padberg: Taide & Arkkitehtuuri: Pariisi (suom. Tapani Kilpeläinen), s. 328–329. Tandem Verlag (h. f. ullmann) 2007. Alkuteos Kunst & Architektur Paris.
  3. Ihmisoikeuksien julistuksesta 60 vuotta Yle 10.12.2008. Viitattu 6.4.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]