Paha pajari

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Paha pajari on kiteeläisen kansanperinteen hahmo, julma ja kansaa kiusannut pajariylimys, johon liittyy useita tarinoita.

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pajarin kerrotaan harjoittaneen omine lupineen ensiyön oikeutta. Lopulta erään rohkean sulhasen johdolla alueen väki lähetti valituksen Ruotsin kuninkaalle. Kuningas määräsi pajarin hankkimaan tarinan versioissa vaihtelevat suuret määrät hankalasti hankittavia aineita kuten jäniksen talia. Pajari hankki aineet erikoisen nopeasti, mistä kuningas päätteli syytösten olevan totta ja tuomitsi pajarin rahvaan vapaasti valitsemallaan tavalla tapettavaksi. Tuomio julistettiin kirkossa, jonne pajarikin oli tullut. Kuultuaan tuomionsa pajari lähti hevosineen pakoon.[1]

Pitkän ajojahdin päätteeksi pajari yhytettiin järven ylityksen jälkeen kapealla niemellä, jonne pajari kivitettiin hevosineen. Nientä on siitä lähtien kutsuttu Pajarinniemeksi ja siellä olevaa kivirauniota Pajarin haudaksi. Pajarin hengen kerrotaan kummitelleen etenkin juhlaöinä ja surreen vääryydellä hankittujen rikkauksiensa menettämistä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pahan Pajarin tarina (latauslinkki PDF-dokumenttiin), kitee.fi]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.