Paadjärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paadjärvi, Paatjärvi
Падозеро, Padozero
Puaddärvi
Paadjärven kylä koostuu puutarhapalstojen ympäröimistä kesämökeistä.
Paadjärven kylä koostuu puutarhapalstojen ympäröimistä kesämökeistä.

Paadjärvi, Paatjärvi

Koordinaatit: 61°53′49″N, 33°52′25″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Prääsän piiri
Kunta Tšalna
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
Väkiluku (2012) 6











Paadjärvi[1] (myös Paatjärvi, ven. Па́дозеро, Padozero; karjalaksi Puaddärvi[2]) on kylä ja rautatieasema Karjalan tasavallan Prääsän piirin Tšalnan kunnassa Venäjällä. Kylä sijaitsee Ala-Paatjärven länsirannalla 16 kilometriä Tšalnasta länteen. Kylässä on kuusi vakituista asukasta (vuonna 2012)[3].

Ylä- ja Ala-Paadjärven rannoilta on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja[4]. Äänisenrannan piirin Viitanan kyläneuvostoon kuulunut Paadjärven metsätyömaa mainitaan vuoden 1933 asutusluettelossa[5]. Toisen maailmansodan jälkeen kylä sekä Petroskoin ja Suojärven väliselle radalle perustettu rautatieasema kuuluivat Tšalnan taajamaneuvostoon[6]. Paadjärvellä asui inkerinsuomalaisia, joita on haudattu kylän lähellä sijaitsevalle hautausmaalle. Lähistöllä on myös sodan aikana internoitujen saksalaisten hautausmaa[4]. Nykyään kylä koostuu puutarhapalstojen ympäröimistä kesämökeistä.

Paadjärven kylään on linja-autoyhteys Petroskoista. Sen palveluihin kuuluvat kauppa ja yleisöpuhelin. Rautatieasemalla ei ole enää henkilöliikennettä.

Karjalan tasavallassa on myös toinen Paadjärvi (Patajärvi, Patojärvi) sekä samanniminen entinen venäläinen kylä[7]. Se sijaitsee Kentjärven kunnassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 176. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2.
  2. Respublika Karelija: Spisok nazvani naseljonnyh punktov na russkom, karelskom i vepsskom jazykah (v mestah kompaktnogo proživanija karelov i vepsov, s. 14. Petrozavodsk: Ministerstvo Respubliki Karelija po voprosam natsionalnoi politiki i svjazjam s religioznymi objedinenijami, Respublikanskaja termino-orfografitšeskaja komissija, Institut jazyka, literatury i istorii Karelskogo nautšnogo tsentra RAN, 2006. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.5.2015).
  3. Spisok selskih naseljonnyh punktov na 1 janvarja 2012 goda pryazha.karelia.info. Arkistoitu 8.4.2014. Viitattu 24.5.2015. (venäjäksi)
  4. a b Objekty istoriko-kulturnogo nasledija Karelii monuments.karelia.ru. Viitattu 24.5.2015. (venäjäksi)
  5. Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 41. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
  6. Karelskaja ASSR: administrativnoje delenije, s. 36. Petrozavodsk: Gosudarstvennoje izdatelstvo Karelskoi ASSR, 1960.
  7. Nissilä, Viljo: Die Dorfnamen des alten lüdischen Gebietes, s. 61. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1967.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]