Pätärin talomuseo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pätärin talomuseo
Tyyppi Paikallismuseo, kotimuseoView and modify data on Wikidata
Sijainti YlämaaView and modify data on Wikidata
Kotisivut ylamaa.fi/pages/talomuseo.htmlView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 60°46′19″N, 27°55′48″E
Kartta
Pätärin talomuseo

Pätärin talomuseo on Ylijärvellä, Lappeenrannan Ylämaalla sijaitseva museo, joka esittelee tyypillistä 1800-1900 -lukujen talonpoikaismiljöötä. Museon muodostaa Pätärin suvun tila, jota on kutsuttu myös Kankaiseksi, sekä navetassa sijaitseva kotiseutumuseo. Talomuseo on perustettu vuonna 1980 ja kotiseutumuseo vuonna 1983. Pätärin talomuseon esineistö on muutamaa vitriiniä lukuun ottamatta alkuperäistä taloon kuuluvaa esineistöä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pätärin tila on rakennettu tiettävästi noin 1870-1880-luvuilla.[2] Tila koostuu päärakennuksesta, kahdesta rivistä aittoja, joihin kuuluvat vilja-aitta, vaateaitta, maitoaitta, suutarinaitta, liha-aitta, työvälineaitta, puukatos sekä navetta.[1] Nykyinen navetta on rakennettu 1950-luvulla ja siinä sijaitsee Ylämaan kotiseutumuseo.[1] Päärakennuksen tupa on tuotu Säkkijärveltä taloa rakennettaessa. Muu osa päärakennuksesta, eli kaksi kammaria, porstua ja maitokammari, on rakennettu paikan päällä. Vilja-aitta on peräisin 1600-luvulta.[2]

Pätärin tilan ensimmäiset asukkaan olivat sinne muuttaneet Antti Mikonpoika Pätäri (1861-1932) ja Valpuri Mikontytär Seppä (1867-1947). Heille syntyi yhteensä kuusi lasta, mutta ainut perillinen oli tyttären poika Veikko Alatalo, joka kuoli jatkosodassa vuonna 1944. Antin ja Valpuri poika Matti Pätäri oli tilan viimeinen asukas ja kuoli vuonna 1976. Ilman tunnustettuja perillisiä tila päätyi valtion omistukseen, ja vuonna 1978 Ylämaan kunta lunasti tilan omistukseensa.[3]

Ylämaan kotiseutumuseo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pätärin tilan navetassa sijaitsevaan kotiseutumuseoon on koottu ylämaalaisten lahjoittamia esineitä. Näyttelytiloissa on nähtävissä suurimmilta osin maitotalouteen, pellavan käsittelyyn, viljelyyn, kalastukseen ja metsästykseen liittyvää työvälineistöä.[1]

Aiemmin kotiseutumuseo sijaitsi Ylämaalla Leinon koululla sekä vanhassa kunnantalossa.[4]

Museon vaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 Ylämaan kunta liittyi osaksi Lappeenrannan kaupunkia ja museo siirtyi kaupungin omistukseen. Vuonna 2019 kaupunki lahjoitti Pätärin kotiseutumuseon rakennukset ja vuokrasi maapohjan Ylämaan kotiseutuyhdistykselle.[1]

Pätäriin iski vuonna 2014 salama, jonka seurauksena osa esineistöstä tuhoutui.[1]

Museossa on myös kuvattu suurin osa sotaelokuvasta Hiljaisuus vuosina 2010-2011.[1] Elokuvassa tila toimi kaatuneiden evakuoimiskeskuksena, ja tila on myös todellisuudessa toiminut samassa käytössä jatkosodassa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Talomuseo www.ylamaa.fi. Viitattu 7.5.2021.
  2. a b Esko Gåsman: Talojen tarinoita. Virolahti: Esko Gåsman, 2008. 424166308. ISBN 978-952-99255-5-1, 952-99255-5-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 7.5.2021).
  3. a b Simo Pätäri: Pätärien suvut - Säkkijärvi, Ylijärvi, Virolahti, Luumäki. Simo Pätäri (omakustanne), 2015.
  4. Pia Puntanen: Ylämaan historia. [Ylämaa]: Ylämaan kunta, 1999. 58289553. ISBN 951-98317-0-3, 978-951-98317-0-1. Teoksen verkkoversio (viitattu 7.5.2021).