Päästäismaamyyrät
| Päästäismaamyyrät | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Soricomorpha |
| Heimo: | Kontiaiset Talpidae |
| Alaheimo: | Päästäismaamyyrät Uropsilinae Dobson, 1883 |
| Suku: | Uropsilus Milne-Edwards, 1872 |
| Katso myös | |
|
|
|
Päästäismaamyyrät[1] (Uropsilinae) on yksi kontiaisten eli maamyyrien heimon kolmesta alaheimosta. Siihen kuuluu vain yksi suku Uropsilus ja siihen neljä kaakkoisaasialaista vuoristometsien lajia. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus alaheimon uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on kiinanpäästäiskontiaiset[2].
Päästäismaamyyrät eivät muistuta ulkonäöltään kovinkaan paljon muita kontiaisia, vaan enemmänkin päästäisiä. Niillä on pitkä kuono sekä pitkä ja ohut häntä. Päästäismaamyyrät ovat ainoat heimonsa lajeista, jolla on näkyvät ulkokorvat. Niiden raajat eivät sovellu kaivamiseen.
Lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Uropsilus andersoni
- Uropsilus gracilis
- Uropsilus investigator
- Uropsilus soricipes (kiinanpäästäiskontiainen[2])
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Koivisto, Ilkka (päätoim.): ”Eläinkunnan järjestelmä”, Kodin suuri eläinkirja. 10. Töy–Ä, s. 310. Espoo: Weilin+Göös, 1981. ISBN 951-35-1713-6
- 1 2 Uropsilinae Dobson, 1883. 2008. Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet, Luomus. Arkistoitu 23.5.2012. Viitattu 3.7.2010.
- ↑ Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Uropsilinae Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 24.12.2011. (englanniksi)