Outi Paloposki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Outi Paloposki (s. 1956 Kerava) on suomalainen käännöstieteilijä. Hänen tutkimuksensa pääalueita ovat kääntämisen historia ja uudelleenkääntäminen. Tällä hetkellä Paloposki työskentelee englannin kielen professorina Turun yliopistossa.

Koulutus ja työura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outi Paloposki työskentelee englannin kielen professorina Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella. Aikaisemmin hän on työskennellyt Helsingin ja Tampereen yliopistoissa. Paloposki opettaa käännöstieteen metodologiaa erityisesti historiallisesta näkökulmasta. Hänen kurssinsa ovat käsitelleet muun muassa kääntämisen teoriaa, historiaa ja etiikkaa sekä kirjallisen kääntämisen tutkimista ja tekstianalyysiä.

Paloposki suoritti maisterin tutkinnon Turun yliopistosta ja lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistosta vuonna 1997. Tohtoriksi hän väitteli Helsingin yliopistosta vuonna 2002. Hänen väitöstutkimuksensa, Variation in Translation: Literary Translation into Finnish 1809 – 1850, käsitteli kaunokirjallisuuden suomentamista 1800-luvun alkupuoliskolla.

Ennen tutkijanuraansa Paloposki toimi myös kääntäjänä. Hänen työkieliään ovat suomi, englanti ja espanja.

Paloposki työskenteli Boliviassa kääntäjänä metodistikirkolle 1979–1980. Tällöin hän käänsi muun muassa seurakunnan kirjeenvaihtoa ja muita asiatekstejä. Etelä-Amerikasta paluun jälkeen hän toimi puoli vuotta teknisten tekstien kääntäjänä metalliyhtiö Outokummulla. Hän on toiminut lyhyesti myös tulkkina.

Paloposki opiskeli Latinalaisen Amerikan kirjallisuutta Havannassa 1981–1982 Kuuban valtion stipendillä ja teki maisterintyötä vastaavan opinnäytteen Kuuban lastenkirjallisuudesta. Myöhemmin hän suoritti kielitieteen MA-tutkinnon Lontoon University College Londonissa 1990–1991. Englannissa hän myös opetti suomennoskurssia University of Surreyssa.

Lontoosta Paloposki muutti vuonna 1991 Tampereelle ja aloitti siellä jatkotutkimuksen teon. Lukuvuoden 1996–1997 hän opetti erilaisia käännös-, tulkkaus- ja tekstianalyysikursseja tuntiopettajana ja teki Tampereen yliopistossa lisensiaatintyönsä vuonna 1997. Tämän jälkeen hän siirtyi Helsingin yliopistoon. Siellä hän oli mukana perustamassa Ammattikielten ja kääntämisen opintokokonaisuutta (AKO; myöh. Monikielisen ammattiviestinnän opintokokonaisuus), joka perustettiin tarjoamaan kääntämisen opetusta erityisesti kielille, joilla sitä ei aikaisemmin ollut Suomessa saatavilla. Paloposki työskenteli AKOssa 1997–1998 suunnittelijana, koordinaattorina ja opettajana. Vuodenvaihteessa 1998–1999 hän sai tutkijapaikan valtakunnallisesta kieliaineiden tutkijakoulusta Langnetista. Hän väitteli tohtoriksi alkuvuodesta 2002.

Paloposki työskenteli vuosina 2002–2004 Kotimaisten kielten keskuksessa (Kotus; aik. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus). Hän oli mukana hankkeessa, joka käsitteli suomen kirjakielen kehitystä 1800-luvulla. Monitieteisessä hankkeessa oli mukana fennistejä, käännöstutkijoita ja historioitsijoita. Hankkeen aikana hän osallistui Yhteistä kieltä tekemässä -teoksen kirjoittamiseen (toim. Katja Huumo, Lea Laitinen ja Outi Paloposki) ja aloitteli tutkimustaan 1800-luvun loppupuolen suomennostoiminnasta. Hankkeen jälkeen hän jäi vielä Kotukseen kahdeksi vuodeksi tekemään post doc -tutkimusta Suomen Akatemian rahoittamana. Silloin hän myös löysi Kansalliskirjaston kokoelmista suomentaja Samuli S:n eli Karl Gustaf Samuli Suomalaisen kirjeenvaihdon, josta tuli yksi hänen suurimmista innoituksen lähteistään. Sitä kautta hän kiinnostui suomentajien ja kustantajien välisestä kirjeenvaihdosta ja kommunikaatiosta; suomentajien työtavoista, heidän käyttämästään taustakirjallisuudesta ja heidän palkkioistaan, ja niistä tuli osa hänen myöhempiä tutkimuksiaan.

Vuonna 2005 Paloposki palasi neljäksi vuodeksi Helsingin yliopistoon monikielisen ammattiviestinnän ja kääntämisen yliopistonlehtoriksi. Tämän jälkeen hän hoiti vuoden englannin kääntämisen professuuria Kouvolan käännöstieteen laitoksen siirryttyä Helsinkiin. Syksyllä 2010 Paloposki siirtyi Turun yliopistoon.

Paloposki on luennoinut konferensseissa Suomessa ja ulkomailla sekä ollut mukana suomalaisissa ja pohjoismaisissa tutkijaseminaareissa. Lisäksi hän on pitänyt vierailijaluentoja suomalaisissa ja ulkomaisissa yliopistoissa. Hän on luennoinut muun muassa uudelleenkäännöksistä ja suomentajien alaviitteiden käytöstä 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle.

Paloposki on ollut kirjoittamassa useita kääntämistä ja käännöskirjallisuutta käsitteleviä teoksia. Hän oli mukana toimittamassa laajaa suomennoshistorian teosta Suomennoskirjallisuuden historia 1–2. Vuonna 2013 teokselle ilmestyi jatkoa, kun Paloposki toimitti yhdessä kirjallisuustieteen professori H. K. Riikosen kanssa teoksen Suomennetun tietokirjallisuuden historia.

Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paloposken tutkimuksen tärkeimpiä kohteita on kääntämisen historia Suomessa. Hänen tutkimuksensa painottuu erityisesti kääntäjän ammatin syntyyn 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja 1900-luvun alussa. Paloposken tutkimus on valottanut kääntäjien toimenkuvaa ja asemaa ajanjaksona, jolloin kääntäjän tointa ei vielä mielletty ammatiksi. Hän on tutkinut muun muassa kääntäjien toimijuutta, tiedonhakua, työnkuvaa ja kielellisiä profiileja, kääntäjän nimikkeen käyttöä, käännösten roolia, kääntäjän toimen ammatillisuutta ja kääntäjien ja kustantajien välistä suhdetta 1800-luvun lopun Suomessa. Vuonna 2018 Paloposki julkaisi Laura Ivaskan kanssa artikkelin epäsuorista eli välikielen kautta tehdyistä käännöksistä Suomessa.

Paloposken toiseksi kiinnostuksenkohteeksi on noussut uudelleenkääntäminen, jota hän on tutkinut Kaisa Koskisen kanssa. Heidän tutkimuksensa on käsitellyt uudelleenkäännösten määrää, uudelleenkäännösten tekemisen syitä ja niiden vastaanottoa sekä teokselle uudelleenkääntämisprosessissa tapahtuvia muutoksia Suomessa. Tutkimuksen tuloksena on syntynyt muun muassa teos Sata kirjaa, tuhat suomennosta (2015) sekä Across Languages and Cultures -lehdessä julkaistu artikkeli ”Reprocessing Texts.The Fine Line Between Retranslating and Revising” (2010). Lisäksi Paloposki ja Koskinen ovat tutkineet uudelleenkäännöksen tekijän suhtautumista aikaisemman käännöksen tekijään. Paloposki on tutkinut lisäksi käännöskritiikkiä, paratekstejä eli kirjallisten julkaisujen muita osia kuin leipätekstiä sekä tietokirjallisuuden kääntämistä. Tällä hetkellä hänen tutkimuskohteenaan on uudelleenkääntämisen ohella myös valtion viroissa toimineiden kääntäjien työ 1800–1900-luvulla sekä suomentajien työolosuhteet ja arki.

Valikoidut julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieteelliset artikkelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Julkaisu Tekijä(t) Julkaisuvuosi
Attitudes towards indirect translation in Finland and translators’ strategies: Compilative and collaborative translation Translation Studies 11:1 Laura Ivaska, Outi Paloposki 2018
In search of an ordinary translator. Translator histories, working practices and translator-publisher relations in the light of archival documents Translator: Studies in Intercultural Communication 23:1 Outi Paloposki 2016
Translation and translators before the professional project The Journal of Specialised Translation Outi Paloposki 2016
Anxieties of influence: the voice of the first translator in retranslation Target 25:1 Kaisa Koskinen, Outi Paloposki 2015
’Sujuvasti suomesta saksaan kääntävä konekirjoittajatar saa paikan heti.' Historian näkökulma kääntäjyyteen ammattina tai tehtävänä Virittäjä Pekka Kujamäki, Outi Paloposki 2015
Suomentaja kansanvalistajana – Karl Gustaf Samuli Suomalainen ja Suuret keksinnöt Kasvatus ja Aika Outi Paloposki 2015
Translation history – Audiences, collaboration and interdisciplinarity Monti  : Monographs in Translation and Interpretation Outi Paloposki 2013
Reprocessing texts. The fine line between retranslating and revising Across Languages and Cultures Kaisa Koskinen, Outi Paloposki 2010

Artikkelit muissa teoksissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Tekijä(t) Teos Julkaisuvuosi
Translators and the task of popular education: Furthering knowledge in Finland in the 19th century Outi Paloposki Communities in Translation and Interpreting 2017
Kääntämisen historia ja sen tutkimus – Saduista sarjakuviin, hartauskirjoista kirjavalioihin Outi Paloposki Käännetyt maailmat. Johdatus käännösviestintään 2015
August Ahlqvist; Suomennetun tietokirjallisuuden kritiikistä Outi Paloposki, H. K. Riikonen Suomennetun tietokirjallisuuden historia 1800-luvulta 2000-luvulle 2013
Keksintöjen kirjat - sivistyshistoriaa ja tekniikan voittokulkua; Edlundin kustantamo - ensimmäinen suomalainen suurkustantamo; J. A. Hollon palkinto; Käännöstieteen suomennoksista; Kimmo Pietiläinen ja Terra Cognita; Rikkautta ja menestystä Suomen kansalle - Benjamin Franklinin "Wanhan Rikhardin" neuvot; Risto Varteva; Sosiologinen kirjallisuus Outi Paloposki Suomennetun tietokirjallisuuden historia 1800-luvulta 2000-luvulle 2013
Domestication and Foreignization Outi Paloposki Handbook of Translation Studies 2011
Retranslation Outi Paloposki, Kaisa Koskinen Handbook of Translation Studies 2010
Suomennokset ja suomentaminen 1800-luvulla; Shakespearea suomeksi ensi kerran: Ruunulinna; Suomentaa-sanan synty Outi Paloposki Suomennoskirjallisuuden historia, osa 1 2007
Samuli Suomalainen Sari Kivistö, Outi Paloposki Suomennoskirjallisuuden historia, osa 1 2007
Suomennosten maailmankartta; Tuhat ja yksi yötä; Suomennoskritiikin alkuvaiheet Outi Paloposki Suomennoskirjallisuuden historia, osa 2 2007

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset
Kansalliset
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Outi_Paloposki&oldid=21923729”