Otto Nordenskjöld

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nils Otto Nordenskjöld 1900-luvun alussa.
Nordenskjöld oikealla, José María Sobral vasealla.

Nils Otto Gustaf Nordenskjöld (6. joulukuuta 1869 Hässleby – 2. kesäkuuta 1928 Göteborg)[1] oli ruotsalainen geologi, maantieteilijä ja tutkimusmatkailija. Hän oli Göteborgin korkeakoulun professori vuodesta 1905, Göteborgin kauppakorkeakoulun rehtori vuodesta 1923.[2] Nordeskjöd teki vuosina 1901–1903 Etelämantereelle tutkimusmatkan, jonka yhteydessä retkikunta talvehti jäätiköllä ja keräsi runsaan tieteellisen aineiston. Retkikunnan laiva Antarctic upposi jäihin, mutta uruguaylainen kauppalaiva pelasti sen jäsenet.[3]

Otto Nordenskjöldin eno oli tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld, jolle hän oli etäistä sukua myös isänsä puolelta.[3]

Lago Nordenskjöld Etelä-Chilessä.

Jälkimaine

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nordenskjöldin mukaan on nimetty muun muassa seuraavat paikat:

Julkaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Polarvärlden och dess grannländer, 1907
  • Kolonisationen och naturfolken, 1914
  • Människor och natur i Sydamerika, 1923

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Wilhelm Odelberg: N Otto G Nordenskjöld Svensk Biografiskt Lexikon.
  2. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 6, palsta 459
  3. ↑ a b Martti Blåfield: Nordenskiöld (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.4.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. ↑ Rikt dyreliv under ville fjäll[vanhentunut linkki], Vredens Natur, WWF (pdf)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Otto_Nordenskjöld&oldid=22279183”