Otravaaran kaivos
Otravaaran kaivos oli rikkikiisu- ja rautakaivos Enossa. Se oli toiminnassa noin 1920–1922[1] (1919–1923). Kaivoksen nykyinen sijainti on Joensuun kaupungin Kuusjärven kylässä.[2] Otravaaran muodostuma koostuu happamista vulkaanisperäisistä sedimenteistä.[3] Kaivoksesta on louhittu rikkikiisumalmia vuosien 1919–1923 välisenä aikana noin 22 000 tonnia.[2] Kaivoksen omistajia ovat olleet Suomen Mineraali, Outokumpu Oy ja Kaukas Oy. Malmi louhittiin avolouhoksesta ja pieneltä osin myös maanalaisesta kaivoksesta.[4]
Ely-keskus kunnosti kaivosaluetta 2000-luvun alussa.[5] mutta senkin jälkeen kaivoskuiluista tulvi luontoon haitta-ainepitoista vettä.[6] Kunnostus tehtiin kunnan ja valtion yhteistyönä. Haittoja on syntynyt kun sivukivijätettä on hyödynnetty esimerkiksi maa- tai tierakentamisessa.[7] Magnus Mineral on hakenut alueelle valtauslupaa vuonna 2014.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Facta 2001, WSOY 1985, 12. osa, palsta 406
- ↑ a b Otravaaran vanhan rikkikiisukaivoksen kunnostus, Ympäristö.fi
- ↑ Erkki J. Luukkonen ja Peter Sorjonen-Ward, Arkeeinen kallioperä (Arkistoitu – Internet Archive) s. 107
- ↑ Kaivoksien ympäristöongelmat Suomessa-blogi 12.11.2017 : Otravaaran rikkikiisukaivos
- ↑ Kansan uutiset 19.6.2014
- ↑ Tilinpäätös 2010, Joensuun kaupunki[vanhentunut linkki] s. 13
- ↑ Mari Heikkinen, Kaivostoiminta Pohjois-Karjalassa (Arkistoitu – Internet Archive), Pohjois-Karjalan luonto, 24. vuosikirja
- ↑ Tukes.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- K. H. Männikkö, T. T. Määttä, J. V. Ojala & P. A. Tuukki, Otravaaran rikkikiisumalmi ja sen ympäristön geologia. Pohjois-Karjalan malmiprojekti, Raportti 4, Oulun yliopisto 1987
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]