Osaran kartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Osaran kartano on Hämeenkyrössä Osaran kylässä sijaitseva kartano. Sen historia ulottuu ainakin 1540-luvulle.[1] Vuonna 1594 kuningas Sigismund myönsi pari vuotta ennen Nuijasodan alkua läänityksessä Hannu Laurinpojalle (1560–1601) Osaran ja Pakulan viisi autiotilaa, joista kartano muodostettiin. Ennen 1600-lukua Satakunnan jalkaväen eli nihtien päällikkönä tunnettu luutnantti (joissain lähteissä vänrikki) Hannu Osara oli kartanon herrana sekä kylän että koko Hämeenkyrön pitäjän mahtavin ja suurituloisin mies.[2][3] Nuijasodan jälkeen Hannu Osara mitä ilmeisemmin tuomittiin kuolemaan Sigismundin kannattajana vuonna 1601, jonka myötä hän menetti myös rälssitilansa Osarassa ja Inkulassa.[3]

Tamperelainen kauppias C. J. Hildén osti kartanon vuonna 1863. Päärakennus paloi 9.7.1864, ja uusi päärakennus valmistui vasta 1870-luvulla.[4]

Kartano siirtyi Arthur Gideon Hildénin omistukseen vuonna 1881. Hän perusti kartanon yhteyteen maanviljelyskoulun vuonna 1886 ja toimi koulun johtajana siihen asti kunnes tuli punakaartilaisten murhaamaksi.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Osaran Kartanon Vaiheista Osaran kartano - Ratsastuskoulu Kartanon Talli. Viitattu 10.10.2019.
  2. Hannu Laurinpoika Osaran jälkipolvia Suodetlahden Sukuseura. Viitattu 10.10.2019.
  3. a b Esi-isää etsimässä: Karkun Stenberg-lukkareiden esivanhemmista, osa I sukuajahistoriaa.blogspot.com. Viitattu 28.11.2019.
  4. Kuusela, Kullervo & Lindroos, Heikki: N. A. Osara - Metsällä on pitkä muisti. Hämeenlinna: Metsälehti Kustannus, 2003. ISBN 952-5118-55-X. (suomeksi)
  5. Luonnonvara-alan koulutusta jo 130 vuotta! sasky.fi. SASKY. Viitattu 3.6.2017.