Orvo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Orvo
Nimipäivä  
– suomenkielinen 13. syyskuuta
– ruotsinkielinen
– ortodoksinen
Muunnelmia Orpo, Orpa (sisarnimi)
Vastineita eri kielissä
Nimen alkuperä suomalainen

Orvo on suomalainen miehen etunimi.

Orvo kuuluu kansallisromanttisiin nimiin ja Elias Lönnrotin sanakirjassa 'orvo' tarkoitti samaa kuin 'orpo'.

Orpo kuului 1890-luvulla Kansanvalistusseuran kalenteriin ja nimi muuttui myöhemmin muotoon Orvo. Suomen almanakassa Orvo on ollut vuodesta 1950 lähtien.

Orvo ei ole kovinkaan yleinen; Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Orvo-nimen on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä saanut 1299 miestä ja alle 30 naista.[1] Pääosa nimen kantajista on syntynyt 1910 – 1940-luvulla. Orvojen lempinimiin kuuluu ainakin Orkko.[2] Orvoa on käytetty myös Orvokin lempinimenä,[3] vaikka Orvokki onkin naisennimi.

Tunnettuja Orvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. 3. tarkistettu painos. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29400-4.
  • Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Toimittanut Pirjo Mikkonen. 4. uudistettu laitos. Helsingissä: Otava, 2005. ISBN 951-1-18892-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nimipalvelu Väestörekisterikeskus. Viitattu 13.9.2012.
  2. Kustaa Vilkuna: Etunimet, Pirjo Mikkosen toimittama 5. painos vuodelta 2000, s. 173
  3. Kustaa Vilkuna: Etunimet, Pirjo Mikkosen toimittama 5. painos vuodelta 2007, s. 174