Orno

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Orno on Keravalla toiminut valaisintehdas. Se perustettiin 1921 Helsingissä ja siirtyi Keravalle 1937. Orno lopetti toimintansa vuonna 2001.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taidetakomo Orno Konstsmideri perustettiin 1921, kun taidetakomo Korussa oppinsa saanut A. V. Widén (A=August,V=Villehard)sekä G. F. Rosenberg ja E. Lagerqvist aloittivat työt pienessä, alle 30 neliömetrin tilassa ja alkoivat pian erikoistua valaisimiin. Vuonna 1936 Stockmann tuli mukaan Ornon omistajaksi ja alkoi kehittää valaisinpajaa voimakkaasti. Tehdas siirrettiin Keravalle Stockmannin omistaman Keravan Puusepäntehtaan tiloihin. Vuonna 1950 Ornossa oli jo 120 työntekijää.[1]

Orno panosti vahvasti valaisinten muotoiluun. Tehtaan valaisimia suunnittelivat ennen sotia ja sotien aikana muun muassa Bertel Lindholm, Gunilla Jung-Pircklén ja Gunnel Nyman. 1940-luvun lopulta aina 1960-luvulle Ornon keskeisimmät valaisinmuotoilijat olivat Lisa Johansson-Pape ja Yki Nummi. 1950–1960-lukujen vaihteessa mukaan tulivat Svea Winkler ja Heikki Turunen. 1960-luvun puolivälissä Ornossa harjoitteli sittemmin tunnetuksi tullut japanilainen valaisinsuunnittelija Motoko Ishii.[1] Ornon piirustuskonttori muotoilijoineen sijaitsi Stockmannin Helsingin-tavaratalossa ja tekninen piirustuskonttori Keravalla tehtaan yhteydessä.[2]

Valaisinten materiaaleina Orno käytti lasia, metalleja ja jalopuuta sekä 1950-luvulta alkaen myös muovia. Kangasvarjostimia tehtiin omassa ompelimossa. Kodinvalaisimia tärkeämpi mutta vähemmän tunnettu osa Ornon toimintaa olivat julkisten kohteiden tekniset valaisimet ja tehokkaat ulkovalaisimet, joiden osuus liikevaihdosta oli noin 75 prosenttia vuonna 1950 ja 1980-luvulla vieläkin isompi.[1]

Stockmann myi Ornon 1980-luvun puolivälissä ruotsalaiselle Asealle, jolta Orno siirtyi englantilaisen Thorn-Emin omistukseen. Toiminta loppui vuonna 2001.[1] Ornon valaisinmalleja valmistavat nykyisin ainakin Keraplast Oy ja Innojok Oy.[3][4]

Keravan museon Stockmann-Orno -kokoelma sisältää tehtaan toiminnasta ja tuotannosta kertovaa esineistöä sekä arkistoa.[5] Kokoelmasta koottiin erikoisnäyttely Orno – Valoa, joka on esillä syyskuusta 2012 maaliskuun alkuun 2013.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Anna-Kaisa Huusko ja Pekka Järveläinen: Muotoilun aarteet: Suomalaisia valaisimia, s. 162. Painettu EU:ssa: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-37040-7.
  2. a b ORNO — VALOA -näyttely 26.9.2012–3.3.2013 Uudenmaan museo-opas. Viitattu 3.11.2012.
  3. Anu Vertanen: Klassikkoja valmistetaan yhä satoja vuosittain. Keski-Uusimaa, 9.5.2010, 2010. vsk, nro 124, s. 5. Lehden verkkoversio Viitattu 3.11.2012.
  4. Antti Nuortio: Senaattorin valossa, Glorian Antiikki esittelee Lisa Johansson-Papen Senaattori-valaisimen, joka valaisi presidentti Kekkosenkin työpöytää Glorian Antiikki. Viitattu 3.11.2012.
  5. Keravan museo Muistaja museotietokanta. Viitattu 3.11.2012.