Onni Nisonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Onni Akseli Nisonen (10. syyskuuta 1898 Mikkeli13. kesäkuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen kauppaneuvos ja yritysjohtaja.[1]

Nisosen vanhemmat olivat aseseppä, käsityönopettaja Adam Nisonen ja Ida Karoliina Ollikainen ja puoliso vuodesta 1923 Hilja Maria Nordberg. Nisonen tuli ylioppilaaksi Sortavalassa 1917 ja osallistui Suomen sisällissotaan, haavoittuen taistelussa Kivennavalla. Hän oli sodan jälkeen ensin Mercantilen rautaosaston palveluksessa ja sitten saksalaisen konsernin suomalaisen G. H. H. -nimisen tytäryhtiön palveluksessa 1926–1941, sekä rauta- ja koneosaston että hiiliosaston johtajana. Vuonna 1942 Nisosesta tuli Hiili ja Koksi -yhtiön toimitusjohtaja, Suomen Hiilentuojain Yhdistyksen toiminnanjohtaja hän oli 1947–1949. Polttoaine Osuuskunnan apulaisjohtaja Nisosesta tuli vuoden 1948 lopussa ja vuodesta 1956 osuuskunnan toimitusjohtaja. Hän oli ollut myös Helsingin Polttoaine -yhtiön toimitusjohtaja 1949–1956. Polttoaine Osuuskunta, joka tunnetaan nykyään Aspona, harjoitti myös kuljetus-, ahtaus- ja varustamoliiketoimintaa, mutta keskittyi 1960-luvulla öljykauppaan. Nisonen, joka oli saanut 1958 kauppaneuvoksen arvon, oli osuuskunnan johtokunnan puheenjohtaja vuodesta 1961, eläkkeelle hän jäi 1966. Nisosella oli hiilikaupan asiantuntijatehtävien ohella merkittävä rooli Vapaussodan Invaliidien Liitossa, jonka perustajiin hän kuului. Eläkkeellä hän harjoitti maanviljelystä ja siipikarjan kasvatusta Nurmijärvellä.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Biografia-sampo: Onni Nisonen Viitattu 13.9.2021.
  2. Kuolleita. Helsingin Sanomat, 19.6.1968, s. 9.