Olli Koivistoinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Olli Koivistoinen eli Kakkisen Olli (18. joulukuuta 1877 Suonenjoki4. huhtikuuta 1953) oli Suonenjoen ja Karttulan rajalla Kakkisen salon erämaa-alueella asunut sanavalmis savolaisukko josta on jäänyt elämään paljon tarinoita. Häntä kutsuttiin Kakkisen salon muaherraksi. Kakkisen salo oli Ollin elinaikana tietön, louhikkoinen ja soinen erämaa-alue Suonenjoen keskustaajaman koillispuolella.

Olli Koivistoinen syntyi Räsahon talon saunassa Loviisa Koivistoisen aviottomana lapsena, hänen isänsä oli tohmajärveläinen miilunpolttaja Olli Haara. Ollilla ja hänen vaimollaan Kustaavalla oli taas kaksi poikaa joista kumpikin kuoli isorokkoon. Jonkinlaisena metsänvartijana toiminut Olli Koivistoinen asui vaimoineen suon laidassa sijainneessa vanhassa mökissä joka saattoi olla peräisin 1700-luvulta.

Kauko Vainion kirjassa kerrotaan että talvisodan aikana loppiaisena 1940 noin parikymmentä venäläistä pommikonetta pudotti Ollin mökin lähiympäristöön noin 60 suurta räjähdepommia. Mökille ja sen asukkaille ei koitunut vahinkoja, mökin seinältä vain putosi kello ja puntari. Epäselväksi jäi oliko pommitus tarkoituksellinen vai halusivatko lentäjät vain päästä eroon pommilastista. Pommituksesta jäivät muistoksi vain suolle syntyneet suuret pommikuopat.

Kakkisen salolla olevaan suureen 5 metriä korkeaan siirtolohkareeseen, Ollin kiveen, on hakattu Kakkisen Ollin muistokirjoitus. Ollin mökistä on säilynyt puolet ja se palvelee nykyisin syksyisin Jouhtenisen metsästysseuran hirvenlihan paloittelupaikkana.

Kauko Vainio on julkaissut kaksi Olli Koivistoisesta kertovaa omakustannekirjaa:

  • Kakkisen Olli - kertomus Olli Koivistoisesta, omalaatuisesta humoristista ja poikkeuksellisesta salon ukosta. 1957
  • Kopratalakkunnoo - kertomus sanavalmiista savolais-ukosta ja hänen lähiympäristöstään. 1977

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]