Okovin metsä

Nicholas Roerichin maalaus Vetotaival metsän halki (1915).

Okovin metsä on suuri metsäalue, joka keskiajalla peitti koko Valdain ylängön. Myöhemmin se nimettiin Volokovin, Volkonin tai Volginin metsäksi.

Historia

”Nestorin kronikka” mainitsee metsän olleen ikään kuin muinais-Venäjän maantieteellinen keskus:

»… Dnepr saa alkunsa Okovin metsästä ja virtaa etelään. Väinäjoki saa alkunsa tästä samasta metsästä, mutta virtaa pohjoiseen ja laskee Varjagienmereen. Tästä samasta metsästä lähtee myös Volga, joka virtaa itään ja laskee seitsemänkymmenen suuhaaran kautta Horezminmereen.»

Nestorin kronikan mukaan varjagien reitti kulki koko Euroopan ympäri, ja kronikassa mainitaan keskiajan kaksi tärkeintä kaupunkia: Rooma ja Tsargrad (Konstantinopoli). Kronikassa mainitaan myös toisen pohjoinen reitti Itämereltä Väinäjoelle (tai päinvastoin "Väinäjokea pitkin varjagien maahan") ja sitten vetotaivalta pitkin Dneprjoen latvoille sekä Dnepriä pitkin Mustallemerelle.

Hyvien vetotaipaleiden ansiosta Okovin metsä oli useiden kauppareittien risteyspaikka: muinaisen Väinäjoki–Volga-reitin sekä myöhemmän Viikinkien idäntien Konstantinopoliin.

Nykyaika

Keski-Venäjän metsänsuojelualue.

Muinaisen Okovin metsän parhaiten jäljelle jääneestä osasta tehtiin vuonna 1931 Keski-Venäjän metsänsuojelualue. Alue sijaitsee Tverin alueen länsiosissa. Okovin metsä sijaitsee Tverin alueella ja Smolenskin alueella. Se on Valdain ylängön eteläinen osa, Volgan latvoilta etelään. Metsässä on myös eri jokien alkupää: Zhkupa, Mezha (Väinäjoen alkupää), Tudovka, Obsha, Osuga sekä Dnepr.

Lähteet

• Tverin alueen tietokirja^{[vanhentunut linkki]} (Arkistolinkki) (venäjäksi)
• Dzermant A: Okovin metsä (venäjäksi)
• Nestorin kronikka. (Povest’ vremennyh let.) Dmitri Sergejevitš Lihatšovin venäjänkielisestä tulkinnasta suomentanut Marja-Leena Jaakkola. Kuvittanut Mjud Metšev. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19828-5.

Aiheesta muualla

• Okovin metsä (venäjäksi)
• Keski-Venäjän metsänsuojelualue (venäjäksi)