Oklo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oklon luonnon ydinreaktorit (1) ovat saaneet alkunsa kun hiekkakivessä (2) on pohjaveden mukana muodostunut erittäin rikas uraanimalmikerros (3) graniitin (4) päälle. Reaktoreiden synnyttämät "ydinjätteet" ovat nykyisin suuren kiinnostuksen kohteena, sillä ne ovat pysyneet aloillaan jo vuosimiljoonien ajan.

Oklo on alue Gabonissa Keski-Afrikassa Francevillen kaupungin lähellä. Alueella sijaitsee ainoa tunnettu luonnon fossiilinen fissioreaktori, jossa esiintyi toimintaa arvioiden mukaan 1,5–1,7 miljardia vuotta sitten (Proterotsooisen kauden keskivaihe). Kaikkiaan alueelta on tähän mennessä löydetty 16 erillistä reaktorimuodostumaa. Löydön tästä ilmiöstä teki ranskalainen fyysikko Francis Perrin.lähde?

Vuonna 1972 havaittiin alueelta louhitun uraanimalmin isotoopeissa poikkeuksia. Uraanin isotooppi U235 määrä oli laskenut normaalista 0,72 prosentista 0,62 prosenttiin, paikoin jopa 0,265 prosenttiin.lähde? Lisätutkimuksissa paljastui myös että muiden alueen isotooppien suhteet olivat häiriintyneet. Tutkijoiden mukaan alueella oli tapahtunut luonnollinen fissioreaktio. Fissioreaktio alkoi mahdollisesti kun kivien halkeamien kautta suodattunut pohjavesi sekoittui uraanimalmin kanssa.lähde? Alueella tapahtuvat fissioreaktiot toimivat sykäyksittäin 100 000–1 000 000 vuotta.lähde? Tutkijat arvioivat ettei nykyisin ydinreaktiota voisi tapahtua luonnollisesti, koska luonnossa esiintyvän U235:n suhde U238:een on nykyään liian alhainen.lähde? Tämä johtuu U235:n lyhyemmästä puoliintumisajasta. Oklon luonnollinen ydinreaktori tuotti myös paljon ydinjätettä,lähde? mutta se on pysynyt kaiken aikaa samassa paikassa. Kohde on siten myös kiinnostava paikka ydinjätteen loppusijoittamiselle ja siihen liittyvälle tutkimukselle.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]