Oinaala
Oinaala (ven. Ойнолово, Oinolovo), myös muodossa "Oinala", oli inkeriläinen kylä, joka kuului Lempaalan luterilaiseen seurakuntaan. Kylä sijaitsi kirkonkylästä kaakkoon.[1]
Kylä mainitaan ensimmäinen kerta vuonna 1663 (Oinala by). Todennäköisesti asutusta on tullut Muolaasta, jossa oli Oinala -niminen kylä.[2] Vuonna 1696 kylässä (Oinila) asui Grels ja Jöran Lamppu, Sifer Wirsu, Sifer Rohme, Paawo Weijalainen ja lois Peter Huumonen, Oinila kuului silloin Nyenin pormestarin Baltzar Ladoun Mäki -nimiseen hoviin. Vuonna 1744 Oinaalassa oli kirjoilla Arvid Heistonen, Lars Nevalainen, Martti ja Simo Raami, Paavo Pakkanen ja Jakob Vollmar.[3]
Vuonna 1849 kylässä asui 121 ihmistä, niistä 99 (44 miestä ja 56 naista) - inkeriläisiä (äyrämöisiä), ja sen lisäksi 12 inkerikkoa ja 10 Suomen suomalaista.[4]
Vuonna 1926 Oinaalassa oli 103 taloa ja 348 asukasta, niistä inkeriläisiä - 179 (31 taloa) ja 42 (9 taloa) - Suomen suomalaista.[5] Isoja sukuja kylässä olivat Heistonen, Jakonen, Pusa, Suokas, Sokiainen, Tirronen ja Volmar. Kirjailija Viola Heistonen on syntynyt Oinaalassa. Kylässä asui myös ortodoksisiä suomalaisia, joiden sukunimi oli venäläinen.[6]
Toisen maailmansodan aikana osa asukkaista evakuoitiin sisä-Venäjälle. Maaliskuussa vuonna 1942 loput kylän suomalaiset karkotettiin Siperiaan, omaisuutta takavarikoitiin. Vuonna 1945 entiset kylän asukkaat toivoivat päästä palaamaan kotikyläänsä, mutta osoittautui, että ei yhtäkään taloa ollut pystyssä, peruskivet vain. Kylän alue jäi autioksi. 1990-luvulla siellä alettiin rakentaa kesämökkejä.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Randefelt, Roland: Inkeri: tiekartta 1:200 000. Vantaa: Ingriainfo Oy, 1992. ISBN 951-96326-0-3.
- ↑ Kepsu, Saulo: Inkerin pogostat, s. 550. Helsinki: Kotus, 2020. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Lempaalan asutuksesta. Inkeri, 23.05.1914, nro 38C, s. 1. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ von Köppen, Peter: Erklärender Text zu der ethnographischen Karte des St. Petersburger Gouvernements digi.kansalliskirjasto.fi. St.-Petersburg, 1867.
- ↑ Inkeriläisten asuttujen paikkojen luettelo vuosien 1926-1928 Leningradin alueen väenlaskun ainehiston mukaan scribd.com.
- ↑ a b Heistonen, Viola: Elämäni koulut, osa 1. Books on Demand, 2020. ISBN 978-952-80-2492-7.