Ohjaus (yritysjohtaminen)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Johdon ohjaus on yritysjohtamisen toiminta, jolla johtajat pyrkivät saamaan organisaation jäseniä toteuttamaan yrityksen strategiaa. Se auttaa tarkistamaan virheitä toiminnassa ja muuttamaan toimintaa niin, että organisaation tavoitteet saavutetaan halutulla tavalla. Ohjausta edeltää strategian suunnittelu, jolloin organisaatiolle asetetaan tavoitteet. Nämä voidaan myöhemmin tarkistaa strategiaohjauksella.[1]

Ohjausprosessi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritystoiminnan ohjaus on päättymätön prosessi, joka voi koostua seuraavista askelista:

  1. Visioiden ja strategian selkeyttäminen: Päätetään keinot, joilla vision toteutumista voidaan mitata.
  2. Viestintä ja yhteyksien luominen: Viestitään tavoitteet koko organisaatiolle niin, että luodaan yhteys tavoitteiden ja suuremman vision välillä.
  3. Suunnittelu ja mittariden asettaminen: Asetetaan mittarit niin, että ne ovat linjassa strategian kanssa. Kohdennetaan resurssit ja asetetaan virstanpylväitä.
  4. Strateginen palaute ja oppiminen: Käydään läpi toimintaa suhteessa mittareihin ja tavoitteisiin ja annetaan strategista palautetta.


Apuna ohjauksessa käytetään Balanced Scorecardia.[2]

Johdon ohjausjärjestelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johdon ohjausjärjestelmiksi kutsutaan virallisia, informaatioon perustuvia rutiineja ja prosesseja, joita yritysjohtajat käyttävät säilyttääkseen tai muuttaakseen organisaation toimintamalleja.[1] Ohjausjärjestelmät voidaan Simonsin mallin mukaan jakaa neljään luokkaan: [3]

  • Uskomusjärjestelmät
  • Rajajärjestelmät
  • Diagnostiset ohjausjärjestelmät
  • Interaktiiviset ohjausjärjestelmät

Uskomusjärjestelmillä sitoutetaan henkilökunta organisaation arvoihin ja ohjataan heitä kohti organisaation tavoitteita. Niiden avulla selkeytetään tavoitteita ja asioiden vaikutussuhteita päätöksentekoon avulla sekä luodaan odotuksia yrityksen toiminnalle.

Rajajärjestelmillä kontrolloidaan, miten tavoitteita kohti pyritään, sekä luodaan yritykselle pelisäännöt. Rajajärjestelmiin kuuluvat mm. säännöt, riskirajat ja investointien hyväksymismenettelyt.

Diagnostiset ohjausjärjestelmät perustuvat mittareihin, budjetteihin ja liiketoimintasuunnitelmiin. Niiden avulla verrataan yrityksen todellista toimintaa tavoitteisiin, aikaisempaan toimintaan ja kilpailijoihin.

Interaktiiviset ohjausjärjestelmät hälyttävät johtoa epävarmuustekijöistä sekä pyrkivät näyttämään johdolle organisaation uudesta näkökulmasta, jolloin voidaan ideoida uusia strategioita.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Karjalainen, Jouko. Luento: Management Control, osa kurssia Advanced Management Accounting. Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, Espoo, 23.2.2010
  2. Robert S. Kaplan &  David B. Norton: Using the Balanced Scorecard as a Strategic Management System. Harvard Business Review, tammi-helmi 1996.
  3. Ruohonen, Jenni: Tutkimus yhdeksän pankkiryhmän ohjauksesta, s. 38. Pro Gradu -työ. Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunta, 2009. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.5.2010).