ORP Sęp (1938)
| Sęp | |
|---|---|
 ORP Sęp vuonna 1939 Ruotsissa. |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Rotterdamsche Droogdok Maatschappij, Rotterdam, Alankomaat |
| Kölinlasku | 15. heinäkuuta 1936 |
| Laskettu vesille | 17. lokakuuta 1938 |
| Palveluskäyttöön | 16. huhtikuuta 1939 |
| Poistui palveluskäytöstä |
palveluksesta 15. syyskuuta 1969 romutettu 1972 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
1 110 t (pinnalla) 1 473 t (sukelluksissa) |
| Pituus | 84,0 m |
| Leveys | 6,7 m |
| Syväys | 4,17 m |
| Nopeus |
19,4 solmua (pinnalla) 9,0 solmua (sukelluksissa) |
| Miehistöä | 60 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
1 x Bofors 105 mm wz. 25 -tykki 2 x Bofors 40 mm wz. 36 -ilmatorjuntatykkiä kaksiputkisena asennuksena 1 x Hotchkiss 13,2 mm ilmatorjuntakonekivääriä 12 x 550/553 mm torpedoputkea, joihin 20 torpedoa |
ORP Sęp (suom. Korppikotka) oli Puolan laivaston Orzeł-luokan sukellusvene. Alus oli toisen maailmansodan internoitu Ruotsissa.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Orzeł-luokka
Alus tilattiin Rotterdamsche Droogdok Maatschappijlta Rotterdamista Alankomaista, missä köli laskettiin 15. heinäkuuta 1936 telakkanumerolla 196. Alus laskettiin vesille 17. lokakuuta 1938 ja koeajot alkoivat 23. tammikuuta 1939. Alus luovutettiin tilaajalle 16. huhtikuuta ja Puolan laivasto otti aluksen palvelukseen 22. huhtikuuta.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus lähti 1. huhtikuuta 1939 Horteniin Norjaan viimeisiin sukellus- ja nopeuskokeisiin päällikkönään Salamon. Se oli virallisesti edelleen Alankomaiden laivaston alainen ja siten aluksen miehistönä oli kuusi Alankomaiden laivaston jäsentä, kuusitoista telakan työntekijää ja 20 Puolan merivoimien jäsentä. Kokeiden päätyttyä puolalaiset ilmoittivat ottavansa aluksen hallintaansa Puolan laivaston komentajalta kontra-amiraali Swirskiltä saamansa käskyn mukaisesti. Hävittäjä ORP Burza toi 16. huhtikuuta Horteniin täydennystä veneen miehistöön. Samana aamuna kello 10.10 puolalaiset ottivat aluksen hallintaansa ilman vastarintaa. Alankomaalaiset siirrettiin maihin Hortenissa, mistä he siirtyivät muutamassa päivässä takaisin kotimaahansa.[2]
Sęp ja Burza lähtivät kello 22 Oslovuonosta ja ne saapuivat Oksywieen 18. huhtikuuta. Satamaan saapuessa Burza hinasi sukellusvenettä, josta oli loppunut polttoaine Bornholmin kohdalla.[2]
Alus partioi kuitenkin omalla alueellaan sodan alettua Worekin suunnitelman mukaisesti. Alus laukaisi 2. syyskuuta torpedon kohti Saksan laivaston hävittäjä Friedrich Ihniä tuloksetta. Hävittäjä teki vastahyökkäyksen syvyyspommein ja vaurioitti sukellusvenettä. Seuraavana päivänä Sęp joutui uudelleen syvyyspommitukseen ja vaurioitui lisää. Alus vetäytyi Gotlannin lähistölle korjaamaan vaurioitaan.[2]
Alus sai 13. syyskuuta ohjeen siirtyä Britteinsaarille tai internoitua Ruotsiin. Alusten vaurioiden vuoksi se päätettiin internoida, joten se ajoi 17. syyskuuta pinnassa Tukholman edustalle. Alus pyysi lupaa korjausten tekemiseksi satamassa, mutta vikojen ollessa niin suuria se internoitiin. Alus riisuttiin aseista, ja sen koneisto tehtiin toimintakelvottomaksi.[2]
Sodan päätyttyä saapui 23. kesäkuuta 1945 Puolan sotilaslähetystö Ruotsiin järjestelemään internoidun sukellusveneen kotiuttamista. Alus siirrettiin 9. syyskuuta Puolan hallintaan, minkä jälkeen veneen korjaus jatkui Ruotsissa 21. lokakuuta saakka. Alus saapui 25. lokakuuta Puolaan, jossa se liitettiin uudelleen Puolan merivoimiin 30. marraskuuta.[3]
Aluksen aseistus muutettiin käyttämään neuvostoliittolaisia ampumatarvikkeita 1946. Aluksesta tehtiin 1959 koululaiva ja se säilyi laivaston suurimpana sukellusveneenä vuoteen 1962, jolloin ensimmäinen neljästä Neuvostoliitossa valmistetusta Whiskey-luokan sukellusveneestä saapui. Aluksella oli 1964 vakava tulipalo, jossa sai surmansa kahdeksan miehistönjäsentä. Alusta ei tämän jälkeen korjattu palveluskuntoiseksi, vaan se poistettiin 15. syyskuuta 1969 palveluksesta. Alus romutettiin 1972.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. London: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
- Bagnasco, Erminio: Submarines of World War Two. London: Arms and Armour Press, 1977. ISBN 0-85368-331-X. (englanniksi)
- Budzhon, Przemyslaw: Orzel: Pride of Poland Part II. Warship, 1987, XI. vsk, nro 43, s. 165-162. London: Conway Maritime Press. ISBN 0-85177-437-7. (englanniksi)
- Budzhon, Przemyslaw: Orzel: Pride of Poland Part III. Warship, 1987, XI. vsk, nro 44, s. 232-242. London: Conway Maritime Press. ISBN 0-85177-437-7. (englanniksi)