Novella Calligaris
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Novella Calligaris | |||
Maa:  Italia
| |||
 Olympialaiset
| |||
 Hopeaa |
München 1972 | 400 m vapaauinti | |
 Pronssia |
München 1972 | 800 m vapaauinti | |
| Pronssia |
München 1972 | 400 m sekauinti | |
| MM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Belgrad 1973 | 800 m vapaauinti | |
| Pronssia |
Belgrad 1973 | 400 m vapaauinti | |
| Pronssia |
Belgrad 1973 | 400 m sekauinti | |
| EM-kilpailut | |||
| Hopeaa |
Wien 1974 | 800 m vapaauinti | |
| Pronssia |
Barcelona 1970 | 800 m vapaauinti | |
| Pronssia |
Wien 1974 | 400 m vapaauinti | |
Novella Calligaris (s. 27. joulukuuta 1954 Padova) on italialainen uimari, joka menestyi 1970-luvun alussa parhaiten pitkillä vapaa- ja sekauintimatkoilla. Hän voitti yhden maailmanmestaruuden ja saavutti kolme olympiamitalia.[1]
Calligaris kilpaili olympialaisissa ensimmäisen kerran Méxicossa 1968. Hän sijoittui 400:n ja 800 metrin vapaauinnin alkuerissä 15:nneksi sekä 200 metrin vapaauinnin alkuerissä 30:nneksi. Münchenin olympialaisissa 1972 hän saavutti hopeaa 400 metrin vapaauinnissa ajalla 4.22,44 sekä pronssia 800 metrin vapaauinnissa ajalla 8.57,46 ja 400 metrin sekauinnissa ajalla 5.03,99.[1]
Calligaris saavutti ensimmäisen arvokisamitalinsa EM-kilpailuissa 1970, kun hän ylsi 800 metrin vapaauinnissa pronssille. Välimeren kilpailuissa 1971 hän voitti kolme kultaa ja saavutti yhden hopean.[1] MM-kilpailuissa 1973 hän voitti 800 metrin vapaauinnissa kultaa maailmanennätysajalla 8.52,97[1][2] sekä saavutti pronssia 400 metrin vapaauinnissa ja 400 metrin sekauinnissa. EM-kilpailuissa 1974 hän saavutti hopeaa 800 metrin vapaauinnissa ja pronssia 400 metrin vapaauinnissa.[1]
Novella Calligarisin veli Mauro Calligaris oli myös uimari ja kilpaili Münchenin olympialaisissa 1972.[1] Heidän äitinsä Romana Calligaris kilpaili Helsingin olympialaisissa 1952.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Novella Calligaris Olympedia. (englanniksi)
- ↑ Kojo, Pauli (päätoim.): Mitä-Missä-Milloin 1974, s. 464. Otava, 1973. ISBN 951-1-01072-7.
- ↑ Kluge, Volker: Olympische Sommerspiele, die Chronik III, s. 418. , 2000. ISBN 3-328-00741-5. (saksaksi)