Solmu (tähtitiede)

Solmu eli noodi (Ω, "Omega"), tavallisimmin nouseva solmu tai rataelementtinä nousevan solmun pituus on tähtitieteessä kiertoradan suuntaa kuvaava suure, joka ilmoitetaan asteina. Tässä suunnassa rata nousee ennaltasovitun tarkastelutason (Aurinkokunnassa eläinradan eli ekliptikan tason) yläpuolelle. Aurinkoa kiertäville kappaleille suunnan nollakohta on kevätpäiväntasauspiste ja se mitataan vastapäivään. Kohtaa, jossa rata vastaavasti laskee tarkastelutason alapuolelle kutsutaan laskevaksi solmuksi. Sille käytetään joskus merkintää $\mho$. Jos radan inklinaatio on nolla eli se on sama ekliptikan kanssa, solmupisteitä (ja samalla myöskään niiden suuntia eli pituuksia) ei ole määritelty.

Kuun solmut

Kuun solmu on piste, jossa Kuu nousee ekliptikan pohjoispuolelle (yläpuolelle) tai laskee sen eteläpuolelle (alapuolelle). Jos tällöin Aurinko on samassa suunnassa, eli on uusikuu, voi tapahtua auringonpimennys. Jos Aurinko sijaitsee vastakkaisessa suunnassa, eli on täysikuu, voi tapahtua kuunpimennys. Kuun tapauksessa kahden nousevan solmun välistä aikaa kutsutaan drakoniittiseksi kuukaudeksi.

Ratatason kiertyminen Auringon vaikutuksesta ja siitä seuraavat solmukohtien liikkeet vaikuttavat Kuun näkymiseen 18,6 vuoden jaksoissa: solmupisteen ollessa kevättasauspisteen likellä ja radan ollessa jyrkimmillään Kuu näkyy taivaalla sekä kaikkein korkeimmillaan että kaikkein matalimmillaan. Vastaavasti solmukohdan ollessa lähellä syystasauspistettä, rata on taas loivimmilllaan. Suomesta, n. Tampereen korkeudelta ja pohjoisempaa nähtynä, jyrkän radan vuosina on ajanjaksoja jolloin Kuu ei vuorokauden aikana nouse ollenkaan horisontin ylle tai laske horisontin alle. Ehkä helpoiten eron voi huomata kesäöiden täysikuissa, jotka loivien ratojen vuosina ovat varsin korkealla horisontista, ja vastaavasti jyrkkien ratojen vuosina täysikuu paistaa matalalla kesän etelätaivaalla tai ei pohjoisemmassa Suomessa nouse lainkaan.

Tämä korkeusero muodostuu Kuun ratatason kaltevuudesta verrattuna Maan päiväntasaajaan (23,44°) sekä Kuun ratatason kaltevuudesta eläinratatasoon (5,14°) nähden. Jyrkän radan aikaan Kuu nousee 23,44 + 5,14 = 28,58° taivaanekvaattorin pohjoispuolelle, ja loivan radan aikaan vain 23,44 - 5,14 = 18,3° taivaanekvaattorin pohjoispuolelle.

Rata on seuraavan kerran jyrkimmillään keväällä 2025 ja taas loivimmillaan vuoden 2034 keväällä.