Norjan Naisasialiitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Norjan Naisasialiitto
Norsk Kvinnesaksforening
Liiton logo
Liiton logo
Perustettu 1884
Perustaja Gina Krog, Cecilie Thoresen, Hagbard Berner
Päämaja Oslo
Toiminta-alue Norja
Puheenjohtaja Anne Hege Grung
Jäsenlehti Feministen
Aiheesta muualla
Sivusto

Norjan Naisasialiitto (norjaksi Norsk Kvinnesaksforening, lyh. NKF) on norjalainen puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö, joka työskentelee tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistämiseksi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NKF:n toiminnan pohjana oli kuuden naisen perustama Skuld-niminen yhdistys. Se kamppanjoi naisten kouluttautumisoikeuden puolesta ja sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Norjan ensimmäinen ylioppilas Cecilie Thoresen. Skuld järjestäytyi syksyllä 1883.[1]

Naisasialiitto perustettiin 28. kesäkuuta 1884. Sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin miespuolinen juristi ja toimittaja Hagbart Berner, joka toimi myöhemmin Oslon (silloin nimellä Christiania) pormestarina. Berner toimi virassa vain vuoden ja 1885 valittiin Anna Stang.[2]. Syynä Bernerin eroon olivat järjestön sisäiset ristiriidat koskien naisten äänioikeutta: Berner ehdotti äänioikeuden vaatimista ensin kuntavaaleissa ja sitten kaikissa vaaleissa, kun taas Stang halusi vaatia äänioikeutta saman tien samoilla ehdoilla miesten äänioikeuden kanssa.[3]

NKF kampanjoi koulutuksen lisäksi myös naisten taloudellisen itsenäisyyden puolesta sekä prostituutiota ja lähisuhdeväkivaltaa vastaan. Vuoteen 1913 asti liiton tärkein asia oli kuitenkin saada naisille äänioikeus.[4]. Ensimmäiset ehdotuksen naisten äänioikeudesta ja siihen liittyvästä perustuslain muutoksesta tulivat käsiteltäviksi vuonna 1886, mutta äänioikeus naisille saatiin vasta vuonna 1913.[5]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liiton nykyinen puheenjohtaja on Anne Hege Grung.[6] Ammatiltaan hän on teologi ja on tutkinut mm. uskontojen välistä dialogia ja naisten näkökulmaa.[7]

Liiton toiminta näkyy edelleen erilaisina kampanjoina. Kun Norjan tasa-arvo- ja syrjimättömyysvaltuutettujen virat yhdistettiin vuonna 2006, NKF ilmaisi huolensa, jonka mukaan naisten asiat jäisivät nyt vähemmälle huomiolle.[2] Liitolla paikallistoimintaa kolmella paikkakunnalla: Oslossa, Bergenissä ja Drammenissa.[8] Liitto on Naisten Kansainvälisen Allianssin jäsenliitto.[9]

Liiton päämaja sijaitsee osoitteessa Majorstuveien 39 Oslossa. Toimitilat olivat lahja nimettömäksi jääneiltä liiton jäseniltä.[10].

NKF:n jäsenlehti on nimeltään Feministen. Se sai alkunsa vuonna 1887 nimellä Nylænde, ja nykyinen nimi on peräisin vuodelta 2015.[11].

Liitto jakaa perustajiinsa kuuluneen Gina Krogin mukaan nimettyä Gina Krog -palkintoa, jonka saaja voi olla niin henkilö kuin järjestö, joka on tehnyt merkittävän panostuksen naisten asioiden edistämiseksi.[12]

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nasjonalbiblioteket www.nb.no. Viitattu 21.4.2021.
  2. a b Elisabeth Lønnå: Norsk kvinnesaksforening. Store norske leksikon, 10.5.2017. Artikkelin verkkoversio. nb
  3. Mannen som ledet Norsk Kvinnesaksforening Kvinnehistorie.no. Viitattu 21.4.2021. (norjaksi)
  4. Hvem vi er Norsk Kvinnesaksforening. Viitattu 21.4.2021. (norjaksi)
  5. 100 years of women’s right to vote www.newsinenglish.no. Viitattu 21.4.2021. (englanniksi)
  6. Styret Norsk Kvinnesaksforening. Viitattu 21.4.2021. (norjaksi)
  7. Prest overtar ledervervet i Norsk Kvinnesaksforening dagen.no. 9.6.2020. Viitattu 21.4.2021. (norjaksi)
  8. Lokallag Norsk Kvinnesaksforening. Viitattu 21.4.2021. (norjaksi)
  9. Member organizations 2020. International Alliance of Women. Viitattu 21.4.2021. (englanniksi)
  10. Majorstuveien 39 (M39) Norsk Kvinnesaksforening. Viitattu 21.4.2021. (norjaksi)
  11. Om Feministen feministen.no. Viitattu 21.4.2021. (norjaksi)
  12. Gina Krog-prisen Norsk Kvinnesaksforening. Viitattu 21.4.2021. (norjaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]