Gina Krog
| Gina Krog | |
|---|---|
 Asta Nørregaardin maalaama muotokuva. |
|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | Jørgine Anna Sverdrup Krog |
| Syntynyt | 20. kesäkuuta 1847 Flakstad, Norja |
| Kuollut | 14. huhtikuuta 1916 (68 vuotta) Kristiania, Norja |
| Ammatti | poliitikko, toimittaja |
| Siviilisääty | naimaton |
Jørgine Anna Sverdrup Krog (20. kesäkuuta 1847 Flakstad – 14. huhtikuuta 1916 Kristiania) oli norjalainen toimittaja ja poliitikko sekä aikansa merkittävimpiin kuulunut naisasianainen. Hän oli mukana perustamassa neljää eri naisten oikeuksia ajanutta yhdistystä, muun muassa Norjan naisasialiittoa vuonna 1884, ja ajoi naisille äänioikeutta. Kuoltuaan vuonna 1916 hänestä tuli ensimmäinen nainen, jolle Norjan valtio kustansi hautajaiset.[1]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Krog syntyi Pohjois-Norjan Flakstadissa ja muutti Kristianiaan (nyk. Oslo), jossa kävi tyttökoulun. Hänellä ei ollut muuta muodollista koulutusta, mutta hän opiskeli itsenäisesti kieliä ja kirjallisuutta sekä antoi yksityisopetusta. Vuonna 1880 hän matkusti Isoon-Britanniaan, jossa hän tutustui naisasialiikkeen toimintaan. Hän tapasi suffragettien johtajan Millicent Fawcettin ja kirjoitti raportteja, jotka hän lähetti norjalaisiin lehtiin. Norjaan palattuaan hän omistautui kokonaan naisten äänioikeuden saavuttamiselle, ja vuonna 1884 hän perusti yhdessä Hagbard Bernerin kanssa Norjan naisasialiiton. Heille tuli kuitenkin kiistaa, sillä Berner oli paljon Krogia maltillisempi uudistaja ja sai ajettua yhdistykselle läpi ohjelman, joka ei edellyttänyt naisille äänioikeutta. Tämän takia Krog perusti uuden yhdistyksen nimeltä Kvinnestemmerettsforening, jota hän johti vuoteen 1897. Tästäkin yhdistyksestä hän erosi sen luovuttua yhtäläisestä äänioikeusvaatimuksesta. Vuonna 1898 Krog perusti kolmannen yhdistyksensä, Landskvinnestemmerettsforeningenin, yhdessä Fredrikke Marie Qwamin kanssa. Viisitoista vuotta myöhemmin naiset saivat Norjassa äänioikeuden.[1]
Krog päätoimitti vuosina 1887–1916 Norjan naisasialiiton lehteä Nylændeä.[1]
Naisasian lisäksi Krog otti kantaa muihinkin yhteiskunnallisiin asioihin. Vuonna 1901 hän tuki voimakkaasti Johan Castbergin ehdottamia avioliiton ulkopuolisten lasten oikeuksia parantaneita lakeja ("de castbergske barnelover"). Krog kuului Venstre-puolueeseen, ja hänet valittiin sen keskushallitukseen vuonna 1909.[1]
-
Krog perustamansa Norske kvnners nasjonalråd -yhdistyksen kokouksessa vuonna 1904. Kuvassa vasemmalta Karen Gude Koht, Fredrikke Marie Qwam, Krog, Betzy Kjeldsberg ja Katti Anker Møller. -
Gina Krog ja Randi Blehr ministereiksi puettuina Gustav Lærumin pilapiirroksessa vuodelta 1907. -
Gina Krogin hautamuistomerkki Vår Frelsers -hautausmaalla Oslossa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gina Krog Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
