Niyyah

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ollakseen pätevä islamilaista rukousta tulee edeltää oikea aikomus.

Niyyah (arab. نِيَّةٌ, "tarkoitus") on islamilaisen teologian käsite, joka viittaa teossa tarvittavaan oikeaan motiiviin, jotta teko olisi ansiokas Jumalan edessä. Esimerkiksi rukousta (salat) tulee edeltää aikomus palvella Jumalaa, jotta se laskettaisiin Viimeisellä tuomiolla ansioksi Paratiisiin pääsemiseksi.

Imaami al-Nawawi sisällytti kuuluisaan 40 hadithin kokoelmaansa tätä koskevan hadithin: "Kuulin Jumalan lähettilään sanovan: Teot tuomitaan niiden motiivin (niyyah) perusteella niin, että jokainen mies saa sen, mitä hän on tarkoittanut." [1] Imaami Muhammad al-Shafi'i on viitannut samaan hadithiin ja toteaa, että se sisältää kolmanneksen koko Pyhästä tiedosta.[2] Jos aikomus on vilpitön, ihminen saa siitä saman palkkion kuin jo tehdystä teosta.[3]

Niyyah vastaa juutalaisen lain käsitettä kavanah, jolla on sama merkitys. Juutalaisuudessa rituaalin suorittamisessa tarvitaan oikea motiivi, jotta rituaali olisi pätevä.[4]

Šariamääräysten kiertäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huolimatta niyyah -periaatteesta šaria sisältää myös virallisia keinoja, joiden avulla sen suoria määräyksiä ohitetaan tavalla, joka voi kyseenalaistaa tekijän aikomuksen seurata Jumalan lakia.

Kauppaoikeudessa šaria joutui ristiriitaan muiden tavoitteiden kanssa. Ongelman ratkaisuksi löydettiin juridiset kiertotiet (hijyal). Šaria esimerkiksi kielsi koron ottamisen, ja vaatimus oli niin selvä, ettei sitä voinut suoraan vastustaa. Satoja juridisia temppuja kehitettiin asian ratkaisemiseksi. Yksi keino oli antaa lainan vakuudeksi reaaliomaisuutta, jota velanantaja sai hyödyntää koko laina-ajan keston. Toinen keino oli kaksinkertainen myynti, missä esimerkiksi orja myydään tietyllä hinnalla ja ostetaan saman tien takaisin suuremmalla summalla. Hintojen erotus palveli sovitun velan korkona. Menettelyn nimi on mukhatara tai 'ina.[5]

Toinen esimerkki on šiialaisuuteen kuuluva määräaikainen avioliitoliito (mut'a). Se on voimassa ainoastaan etukäteen sovitun ajan.[6] Imaamin johdolla solmittavaan mut'a-avioliittoon kuuluu, että naiselle tai tytölle annetaan sovitun suuruinen lahja, jonka hän saa pitää. Arvostelijoiden mielestä mut‘a-avioliitot kiertävät islamin avioliittosäädöksiä ja ovat todellisuudessa prostituutiota.[7]

Kiertoteiden käyttämistä helpottaa se, että islam korostaa niyyah -periaatteesta huolimatta nimenomaan tekoja. Lakikoulukunnista hanafit suhtautuivat näihin juridisiin temppuihin muita myönteisemmin. Muut madhhabit usein tuomitsivat ne, vaikka toisaalta ne voitiin todeta lainmukaisiksi. [5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik). A Classic Manual of Islamic Sacred Law. In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Ajatollah Khomeini: Ajatollahin ajatuksia. Suomentanut Armas J. Pulla. Karisto, 1980. ISBN 951-23-1655-2.
  • Onniselkä, Suaad, Hajjar, Anas & Hammoud-Rouhe, Mariam: Salam – Islamin polku 7–9. Opetushallitus, 2020. ISBN 978-952-13-6026-8.
  • Giller, Pinchas: Shalom Shar'abi and the Kabbalists of Beit E. Oxford University Press, 2008. ISBN 978-0-19-971645-6. Teoksen verkkoversio.
  • Schacht, Joseph: An Introduction to Islamic Law. Clarendon Press, 1982. ISBN 978-0-19-825473-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nawawi: The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips (hadith 1) sunnah.com.
  2. Reliance of the Traveller, 2017, s. 797 (t1.1)
  3. Onniselkä ym., 2020, s. 174–175
  4. Giller, 2008, s. 20–21
  5. a b Schacht 1982, s. 77–81
  6. Ajatollah Khomeini, 1980, s. 101
  7. Tim Stickings: Scandal of young Iraqi girls sold for sex in temporary 'pleasure marriages' that can last as little as an hour – as one Shia cleric claims it is 'no problem at all' to wed a nine-year-old MailOnline. 4.10.2019. Daily Mail.