Nippi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nipiksi (engl. a nip) kutsutaan yleensä paperikoneen, kartonkikoneen tai selluloosankuivauskoneen telapuristimen puristusta. Puristuksen kovuus on riippuvainen puristintelojen pinta-aineen kovuudesta ja telojen puristusvoimasta, mitä mitataan viivapaineella kilonewtoneina metrille (kN/m).

Telapuristimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavalliset telapuristimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paperin ollessa viiraosalta puristinosalle tullessaan kosteaa ensimmäisellä telapuristimella viivapaineet ovat vähäisiä, esimerkiksi 40 kN/m-50 kN/m, kun taas toisella telapuristimella ne voivat olla jo 60 kN/m-70 kN/m. Kolmannella telapuristimella voivat viivapaineet olla jo 80 kN/m - 120 kN/m.

Isotelapuristimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavallisia telapuristimia suuremman kuiva-ainepitoisuuden saavuttamiseksi käytetään halkaisijaltaan tavallisia telapuristimia suurempihalkaisijaisia telapuristimia, mitä kutsutaan isoteloiksi kartonginvalmistuksessa, missä koneen käyntinopeus on hitaampi kuin paperinvalmistuksessa ja missä kartonkiradan neliomassa on suurempi kuin paperinvalmistuksessa. Näin ollen kartonkirata kestää murtumatta suurempaa puristusvoimaa kuin paperirata. Siksi voidaan käyttää tavanomaista telapuristinta suurempaa viivapainetta, jolloin painekuviosta tulee kuvaajaltaa terävämpi. Tällöin puhutaan kovasta nipistä eli kovasta puristuksesta.

Kenkäpuristimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenkäpuristimissa viivapaineet voivat olla moninkertaisia kolmannen telepuristimen viivapaineisiin verrattuina. Puristuksen painemuotokuvaajan ollessa pidempi, kutsutaan kenkäpuristimen puristusta "pitkäksi nipiksi" johtuen siitä, että paperi on yhdessä kenkäpuristimessa puristuksessa pidempään kuin telapuristimessa.