Niilo Jukarainen
Niilo Jukarainen (24. lokakuuta 1912 Savonlinna – 12. marraskuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen metsänhoitaja, virkamies ja järjestövaikuttaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.[1]
Jukaraisen vanhemmat olivat höylämestari Antti Jukarainen ja Beda Ulrika Vänttinen ja puoliso vuodesta 1940 Laura Tanner. Jukarainen tuli ylioppilaaksi Savonlinnan lyseosta 1932 ja valmistuui metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta 1937, metsätaloudellisen virkatutkinnon hän suoritti 1938. Jukarainen oli Ruokolahden metsänhoitoyhdistyksen neuvoja 1937–1938, Etelä-Karjalan metsänhoitolautakunnan avustava metsänhoitaja 1938–1940, kansanhuoltoministeriön puu- ja polttoaineosaston osastosihteeri 1941, toimistopäällikkö ja valtioneuvoston esittelijä 1941–1946, Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton, vuodesta 1961 Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto ja vuodesta 1974 Metsäteollisuuden Työnantajaliitto, apulaisasiamies 1946–1962, osastopäällikkö 1962–1970, metsäosaston apulaisjohtaja 1970–1973 ja johtaja 1973–1977.[1][2]
Jukarainen oli myös pika-asutustoimikunnan metsänhoitajajäsen 1940–1941, sosiaaliministeriön esittelijä 1951, kauppa- ja teollisuusministeriön toimistopäällikkö ja valtioneuvoston esittelijä 1951–1952 sekä asiantuntija 1952–1954, Pienpuualan toimikunnan toiminnanjohtaja 1955–1957 ja teollisuusneuvottelukunnan puunjalostusjaoston sihteeri 1957–1961. Jukaraisella oli lisäksi useita alansa asiantuntija- ja luottamustehtäviä. Metsäneuvoksen arvonimen hän sai 1975.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Hoffman, Kai: Metsäneuvos Niilo Jukarainen (1912–1981). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 18.12.2013. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 9.4.2023.
- ↑ a b Kuolleita. Metsäneuvos Niilo Jukarainen. Uusi Suomi, 21.11.1981 Numero = 314, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.4.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kai Hoffman: Niilo Jukarainen Biografiasampo.
|
