Nigel Lawson
Nigel Lawson | |
---|---|
Valtiovarainministeri | |
Pääministeri | Margaret Thatcher |
Edeltäjä | Geoffrey Howe |
Seuraaja | John Major |
Energiaministeri | |
Pääministeri | Margaret Thatcher |
Edeltäjä | David Howell |
Seuraaja | Peter Walker |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 11. maaliskuuta 1932 Lontoo, Englanti |
Kuollut | 3. huhtikuuta 2023 (91 vuotta) |
Arvonimi | The Right Honourable |
Puoliso |
|
Tiedot | |
Puolue | konservatiivi |
Nigel Lawson, Baron Lawson of Blaby, PC, (11. maaliskuuta 1932 – 3. huhtikuuta 2023[1] ) oli brittiläinen konservatiivipoliitikko ja Margaret Thatcherin hallituksen valtiovarainministeri 1983–1989.
Lawson opiskeli Westminster Schoolissa ja Oxfordin yliopiston Christ Churchissa. Hän suoritti asepalveluksensa kuninkaallisen laivaston torpedoveneen komentajana. Hän oli toimittajana The Sunday Telegraphissa ja The Spectatorin päätoimittajana 1966–1970 ennen kuin hänet valittiin parlamenttiin 1974. Thatcherin johtamien konservatiivien vaalivoiton jälkeen Lawson nimitettiin valtiovarainministeriön neljänneksi ministeriksi (Financial Secretary to the Treasury) ja syyskuussa 1981 energiaministeriksi, jossa toimessa hänen merkittävin tehtävänsä oli varautua tulevaan kaivoslakkoon hallituksen hiilikaivosten lopettamissuunnitelmien vuoksi. Lawson oli myös merkittävä Thatcherin hallituksen yksityistämispolitiikan arkkitehti.
Konservatiivien uuden vaalivoiton jälkeen 1983 Lawson nimitettiin valtiovarainministeriksi Geoffrey Howen seuraajaksi. Hän aloitti toimensa verouudistuksella ja siirtämällä verotusta epäsuoraan verotukseen kuten arvonlisäveroon. Vuoden 1986 budjetissa tuloveroa laskettiin edelleen Howen vuoden 1979 budjetin suurimmasta 30 %:ista. Lawson vastusti Community Chargen (pääveron) käyttöönottoa paikallishallinnon rahoittamiseksi, joka lopulta johti Thatcherin pääministerikauden loppuun.
Lawsonilla oli merkittäviä erimielisyyksiä Thatcherin neuvonantajan, professori Alan Waltersin kanssa. Walters vaati Britanniaa pysymään tiukasti tavoitteissaan inflaation hillitsemiseksi ja hän vastusti ankarasti Lawsonin kannattamaa Euroopan rahaliiton jäsenyyttä. Lawson erosi viimein lokakuussa 1989, Walters lähes välittömästi sen jälkeen.[2] Hänen lyhytaikaiseksi seuraajakseen valtiovarainministerinä tuli John Major.
Lawson jätti parlamentin 1992 ja sai elinikäisen arvonimen Baron Lawson of Blaby, of Newnham in the County of Northamptonshire.
Lawson on ollut naimisissa kahdesti. Vanessa Salmonin kanssa 1955–1980, jonka kanssa hänellä on poika Dominic Lawson, entinen The Sunday Telegraphin päätoimittaja ja tyttäret Thomasina, Nigella ja Horatia, joista Nigella Lawson on kuuluisa tv-kokki. Hänen toinen vaimonsa oli Thérèse Maclear, jonka kanssa hänellä on poika ja tytär. Erottuaan Maclearista Lawson seurusteli itseään 37 vuotta nuoremman Tina Jenningsin kanssa.[3]
Lawson kirjoitti 2004 kirjeen The Times -lehteen, jossa hän väitti, että ilmastonmuutoksen tutkimuksessa on monia epävarmuuksia, sekä arvosteli Kioton sopimusta.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Julia Langdon: Nigel Lawson obituary The Guardian. 4.4.2023. Guardian News & Media Limited. Viitattu 4.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Thatcher's finance guru dies at 82 Scotsman. Viitattu 6.1.2009.
- ↑ My love for £122m divorcee aged 43, by former chancellor Nigel Lawson, 80 (no wonder he's smiling, she's a DECADE younger than his daughter Nigella) The Daily Mail. Viitattu 27.5.2015. (englanniksi)
- ↑ Murray, Iain: "Distinguished signatories take on British political consensus". 8.10.2004. Cooler Heads Coalition. Arkistoitu 11.9.2007. Viitattu 29.6.2007. (englanniksi)
|