Nicolas Grunitzky
Nicolas Grunitzky (5. huhtikuuta 1913 Atakpamé Togomaa – 27. syyskuuta 1969 Pariisi)[1] oli vuonna 1960 itsenäistyneen Togon toinen presidentti, virassa vuodesta 1963 vuoteen 1967. Sitä aiemmin hän toimi Togon pääministerinä 1956–1958 maan ollessa vielä Ranskan siirtomaa.
Grunitzky nousi presidentiksi vuoden 1963 vallankaappauksessa, joka maan sotilaiden tuella syrjäytti ja murhasi Grunitzkyn poliittisen vastustajan ja ensimmäisen presidentin Sylvanus Olympion.
Grunitzky syntyi 1913 puolalais-saksalaisen isän ja togolaisen joruba-äidin poikana. Hän opiskeli insinööriksi Pariisissa 1930-luvulla ja toimi Ranskassa rautatievirkamiehenä ennen kuin perusti oman yrityksen. Toisen maailmansodan aikana hän otti osaa vastarintaliikkeen toimintaan.
Grunitzky valittiin Ranskan kansalliskokouksen jäseneksi Togon edustajana 1955. Seuraavana vuonna Ranska alkoi myöntää merentakaisille alueilleen itsehallintomahdollisuuksia, ja Grunitzky nousi Togon paikallishallituksen pääministeriksi. Vuoden 1958 vaaleissa Grunitzkyn puolue Parti togolais du progrès (PTP) kärsi tappion, ja valtaan nousi täyttä itsenäisyyttä tavoitellut Comité de l’unite togolaise (CUT), johtajanaan Sylvanus Olympio. Pian Grunitzky perusti uuden puolueen nimeltä Union démocratique des populations togolaises, mutta se ei saanut menestystä vuonna 1960 itsenäistyneen maan politiikassa. Grunitzky, joka oli Olympion vaimon velipuoli, syrjäytti tämän verisesti vuonna 1963.[2]
Nicolas Grunitzky kokosi laajan hallituksen rauhoittaakseen eri poliittisia osapuolia, mutta hänet syrjäytti 1967 verettömässä vallankaappauksessa Gnassingbé Eyadéma.
Grunitzky sai poliittisen turvapaikan Norsunluurannikolta. Vuonna 1969 hän loukkaantui auto-onnettomuudessa Norsunluurannikolla ja kuoli vammoihinsa sairaalassa Pariisissa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Nicolas Grunitzky, Biographie extraite du dictionnaire des parlementaires français de 1940 à 1958 (La documentation française), Ranskan kansalliskokous. Viitattu 30.10.2014.
- ↑ Ilvessalo, Jaakko: ”Grunitzky, Nicholas (1913)”, teoksessaHuovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 69. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
| ||||||||||||||||||
