Neotenia

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Neotenia tarkoittaa ihmisellä tai eläimellä nuorelle yksilölle tyypillisten piirteiden säilymistä aikuisuuteen. Piirteiden säilyminen johtuu eläimen kehityksen hidastumisesta tai viivästymisestä.[1]

Neotenia on yleistä domestikoiduilla eläinlajeilla. Esimerkiksi monilla koiraroduilla on aikuisenakin pennun piirteitä, kuten lurppakorvat, lyhyet kuonot ja suuret silmät.[2]

Nykyihmisellä neotenisia piirteitä on enemmän kuin sen läheisimmällä sukulaisella simpanssilla, joka kypsyy nopeammin. Nykyihmisellä on suhteellisen pieni leuka, litteät kasvot ja vähäkarvainen iho, mikä saa aikuisen ihmisen muistuttamaan epäkypsää simpanssia. Ihminen myös saavuttaa sukukypsyyden viisi vuotta simpanssia myöhemmin. Tutkijat ovat arvelleet, että nykyihmisen hidas kypsyminen on tehnyt ihmiselle mahdolliseksi kasvattaa suuremmat aivot kuin simpanssilla, sillä kypsymättömät aivot oppivat paremmin kuin kypsän yksilön aivot.[2]

Naisilla on enemmän neotenisia piirteitä kuin miehillä. Tällaisia piirteitä ovat naisen paksumpi rasvakerros, korkea ääni sekä sirommat ja sileämmät kasvot. Eläintieteilijä Desmond Morrisin mukaan naisen neoteniset piirteet ovat kehittyneet herättämään heidän miespuolisissa kumppaneissaan suojelunhalua.[3]

Psykologinen neotenia tarkoittaa lapsenomaisen käyttäytymisen säilymistä aikuisikään. Psykologi Bruce Charltonin mukaan nykyaika suosii psykologista neoteniaa, sillä nyky-yhteiskunta on entisajan yhteiskuntaa epävakaampi ja palkitsee muovautuvan mielen ja persoonallisuuden. Tästä esimerkki on korkeakoulutus, joka ihmisellä nykyisin jatkuu pitkälle kolmannelle vuosikymmenelle saakka ja edellyttää oppimiskyvyn säilyttämistä. Myös nykyajan joustavammat sosiaaliset roolit edellyttävät mukautumiskykyä.[4] Perinteisissä yhteisöissä yleiset aikuistumisriitit ovat kadonneet, ja moni nykyihminen ei psykologisessa mielessä koskaan aikuistu. Yhtäältä tämä on tuottanut 1950-luvun jälkeen lukuisia "poikaneroja", mutta toisaalta joitain lapsenomaisia piirteitä pidetään epätoivottavina, kuten lyhytjännitteisyyttä, elämyshakuisuutta ja pinnallisuutta.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Neoteny Science Daily. Viitattu 21.1.2019.
  2. a b Charles Q. Choi: Being More Infantile May Have Led to Bigger Brains Scientific American. 1.7.2009. Viitattu 21.1.2019.
  3. Helen Fisher: The Naked Woman: A Study of the Female Body The New York Times. 30.8.2005. Viitattu 21.1.2019.
  4. Clay Risen: Psychological Neoteny The New York Times Magazine. 10.12.2006. Viitattu 21.1.2019.
  5. Bruce G.Charlton: The rise of the boy-genius: Psychological neoteny, science and modern life 2006. ScienceDirect. Viitattu 21.1.2019.