Naurun sisällissota

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Naurun sisällissota
Päivämäärä:

1887–1888

Paikka:

Nauru

Lopputulos:

Nauru liitetään osaksi Saksaa; mikään naurulainen heimo ei voita sotaa

Aluemuutokset:

Nauru liitetään Saksan keisarikuntaan

Osapuolet

Naurun heimot

Naurun heimot

Naurun sisällissota oli aseellinen konflikti Naurun kahdentoista heimon välillä vuosina 1878–1888. Sodassa kuoli 500 ihmistä, eli kolmasosa maan senaikaisesta asukasluvusta.

Sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sota alkoi hääjuhlan aikana, kun keskustelu etiketistä muuttui kiihkeäksi väittelyksi ja yksi katsojista ampui nuorta päällikköä pistoolilla. Nuoren johtajan kuoleman kostaminen oli selkeä seuraus naurulaisessa kulttuurissa. Heimot kantoivat kaunaa samanlaisista tapahtumista, mutta tällä kertaa kaikilla heimoilla oli tuliaseita pahentamassa konfliktia. Lisäksi ulkomaalaiset rangaistusvangit ja valaanpyytäjät olivat kiristäneet naurulaisten hermoja. Muutamat kuolonuhreja vaatineet ammunnat johtivat sotaan. Alkoi eräänlainen sissisota. Juopuneet ampuivat toisiaan vahingossa ja murtautuivat vihollisten kotiin ampuen kaikkea, joka näytti liikkuvan. Naisia ja lapsia teurastettiin.

Saksaan liittäminen ja sodan loppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sota ei auttanut saaren kopratuotantoa tai saksalaisia kauppiaita, jotka olivat perustaneet saarelle kookosistutuksia ja muuta maataloustuotantoa. Koska saaren poliittinen tilanne vaikutti saksalaisten siellä olevaan toimintaan, Saksan viranomaiset ehdottivat, että Saksan ottaisi saaren haltuunsa. Nauru liitettiin Saksaan 16. huhtikuuta 1888, jolloin myös kiellettiin aseet ja alkoholi.

Samana vuonna 1. lokakuuta saksalainen sotalaiva SMS Eber, jolla oli 87-miehinen miehistö, lähti Naurun rannikolta. Aseistautuneet saksalaiset merimiehet tapasivat William Harrisin kanssa ja lähtivät ensimmäisten eurooppalaisten uudisasukkaiden kanssa. Aamulla 2. lokakuuta saksalaiset pidättivät heimopäällikköjä ja pitivät liittämisseremonian. Saksan viranomaiset julistivat, että jos kaikkia aseita ja sotatarvikkeita ei tuotaisi saksalaisille yhdessä päivässä, heimopäälliköt teloitettaisiin. Naurulaiset toivat yhteensä 756 asetta ja tuhansia ammuksia lopettaen verisimmän heimosodan Naurun historiassa.

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naurun liittäminen Saksaan pelasti sen itsetuholta, ja naurulaiset menettivät määräysvallan saarestaan ja kohtalostaan 80 vuodeksi. Saksan liiton jälkeen kuningas Aweida otti vallan Naurussa. Vuonna 1914 Saksa menetti Naurun hallinnan verettömässä siirrossa Australialle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]